

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson puolueensa vaalivalvojaisissa.
Ruotsin valtiopäivät äänestävät pääministeristä, kristillisten ja kokoomuksen kannattajat myötämielisiä ruotsidemokraateille
Ruotsin omalaatuinen hallitusnäytelmä on saamassa arvoisensa käänteen, kun valtiopäivät äänestää pääministeristä ensi viikon maanantaina. Ehdokkaita on kylmiltään vain yksi, kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Maahan on mahdollisesti syntymässä vähemmistöhallitus, joka nojaa ruotsidemokraatien tukeen valtiopäivillä. Jos Kristersson ei saa parlamentin luottamusta, uudet vaalit ovat taas askelta lähempänä. Ruotsin hallituskiemuroista kertoo yleisradioyhtiö SVT.
Toisin kuin maltillisen kokoomuspuolueen johto tykönään ajattelee, äänestäjät ovat saaneet ilmeisen tarpeekseen Ruotsin hallitusneuvotteluiden pattitilanteesta. Vaaleista on pian kaksi kuukautta, eikä hallituksen muodostamisessa ole päästy puusta pitkään. Kokoomuksen kannattajista peräti 85 prosenttia on SVT:n kyselyssä sitä mieltä, että muiden puolueiden pitäisi selvittää, löytyisikö ruotsidemokraattien kanssa yhteistä linjaa edes asiakysymyksissä. Kristillisdemokraattien kannattajat ovat lähes samaa mieltä kokoomusäänestäjien kanssa, neuvotteluja kannattaa 83 prosenttia puolueen äänestäjistä.
Keskustan kannattajista avausta ruotsidemokraatteihin päin suosittaa jo lähes kolmannes eli 29 prosenttia puolueen äänestäjistä. Ja ihme ja kumma: neljännes demareista olisi valmis keskusteluihin ruotsidemokraattien kanssa ja jopa vasemmistopuolueen kannattajista 9 prosenttia on tätä mieltä.
Hallitus syntyisi jo kolmen puolueen voimin
Kokoomuksen, ruotsidemokraattien, keskustan ja kristillisten yhteinen paikkaluku riittää enemmistöön valtiopäivillä. Keskustan puoluejohtaja Annie Lööf näkisi itsensä mielellään pääministerinä, joten hänen puolueensa tuki kokoomuksen Ulf Kristerssonille on kaikkea muuta kuin varmaa. Kokoomuksen, ruotsidemokraattien ja kristillisten voimin voitaisiin periaatteessa saada kasaan toimiva vähemmistöhallitus. Vähemmistöhallituksen ainainen painajainen tosin on sen esitysten mahdollinen kaatuminen valtiopäivien äänestyksissä.
Ruotsidemokraattien ”työmies”, järjestöpäällikkö Mikael Eriksson on sitä mieltä, että kokoomuksen ja kristillisten johdon pitäisi nyt kuunnella äänestäjiään:
– Porvaripuolueiden äänestäjien näkemykset menevät niin pahasti keskenään ristiin, että ajatus kaikkien allianssipuolueiden yhteistyöstä on käytännössä kuollut. Mitä nopeammin asianomaisten puolueiden johto tämän tajuaa, sen parempi koko Ruotsille, Eriksson sanoo.
– Meillä on ovet edelleen avoinna ja toivonkin, että Kristersson käyttää nyt aikansa viisaasti, sanoo ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.