

MARTTI LINNA
Sähköauto odottaa läpimurtoa
Nykyisessä autoperusteisessa järjestelmässä tärkein elementti on henkilöauto. Sillä hoidetaan pääosa päivittäisistä liikkumistarpeista, sanoo tutkimusjohtaja Pekka Malinen Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksesta.
– Liikennejärjestelmään perustuvassa suuntauksessa kehitetään yksityisen ja julkisen liikennejärjestelmän yhteistoimintaa. Silloin henkilöautojen määrään alkavat vaikuttaa ekologiset toimintamallit, kuten autojen yhteiskäyttö ja liikkumisen tilauspalvelut.
Norjassa sähköautoilla nollavero
Tällainen, nykyistä älykkäämpi järjestelmä tuo mukanaan sellaisia ajoneuvojen latausasemia ja älykkäitä sähköverkkoja, jotka mahdollistavat sähköautojen akkujen hyödyntämisen energian varastoinnissa ja kuormituspiikkien tasaamisessa.
Älykäs järjestelmä mahdollistaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Malinen kritisoi tapaa, jolla eri ministeriöissä suhtaudutaan sähköautoilun tukemiseen verotuksellisin keinoin.
– Norjassa sähköautoille on asetettu nollaverokanta sekä arvonlisä- että autoverotuksessa. Meillä vain yritykset saavat tietyin edellytyksin investointitukea sähköautojen hankkimiseen. Tarvitsemme uusia tukimuotoja, jotta kuluttajatkin saadaan mukaan.
Polttokenno on tulevaisuutta
Korkea hankintahinta on tällä hetkellä suuri ongelma sähköautojen yleistymisessä. Autojen tekniset ominaisuudet ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti. Nykyisin niiden käyttösäde yhdellä latauksella on noin 150 kilometriä. Pekka Malisen mukaan hinnaltaan arvokkaiden litiumakkujen kestossa Suomen arktisissa olosuhteissa ja pitkillä ajomatkoilla on vielä kehittämistä.
Lähivuosina Suomeen syntynee myös markkinat käytetyille sähköautoille, kun ensimmäiset yritysten aikoinaan leasingilla käyttöönsä hankkimat sähköautot tulevat vaihtoon. Pekka Malinen sanoo itsekin olevansa kiinnostunut käytetyn menopelin hankinnasta. Ostajat saattavat tosin tulla muualta – tällä hetkellä norjalaiset käyvät hakemassa esimerkiksi Tanskasta kaikki vaihdokit, jotka vain tulevat myyntiin.
Malinen uskoo, että sähköverkosta ladattavat autot tulevat säilymään markkinoilla senkin jälkeen, kun jo pitkään polttomoottoreiden korvaajiksi odotetut polttokennot yleistyvät autoissa. Vetykäyttöisiä, ja hyvin pienipäästöisiä polttokennoautoja on Suomessa jo muutamia liikenteessä.
– Polttokennotekniikka ja akkuteknologia kehittyvät koko ajan. Kun sellaisen vetyauton tankkaa täyteen, sillä ajaa saman matkan kuin polttomoottoriautolla. Haasteena on, ettei vedyn jakamiseen ole vielä järjestelmää. Kaasuntuottaja Woikoski Oy on luvannut rakentaa lähivuosina maahamme 15 vetytankkauspistettä.
Lataus onnistuu kotikonstein
Sähköautoja varten Suomessa on tällä hetkellä vajaat 60 yleisessä käytössä olevaa latausasemaa.
– Kaupungeilla on tärkeä rooli niiden yleistymisessä. Helsingissä on nyt noin 30 julkista latausasemaa, ja tänä vuonna on tulossa saman verran lisää. ABC-liikenneasemaketju on lähtenyt tekemään pikalatausasemia pääkaupunkiseudun tärkeimmille ulosmenoteille, Malinen kiittelee.
Se, ettei yleisiä latausasemia vielä ole kaikkialla, ei Malisen mukaan ole mikään este sähköautojen yleistymiselle. Meillä on jo olemassa runsaasti lämmitystolppia autoja varten, eikä kotilatausvälineiden hankkiminen niihin ole iso investointi.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää