Saksa on epämääräisesti nyökännyt Ranskan presidentti Emmanuel Macronin haaveille muodostaa euromaille oma valtiovarainministeriö, budjetti ja oma europarlamenttiblokki. Politico kirjoittaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin tavoittelevan tiivistyneestä euroalueesta Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtajuutta.

Saksalaiset pelkäävät joutuvansa Macronin visioiman liittovaltion maksumiehiksi yksinkertaisesti siitä syystä, että Saksa on euroalueen suurin ja rikkain maa. Samalla EKP:n johtajuus olisi luontevaa. Hollantilaisen ja ranskalaisen pääjohtajien jälkeen pesti ”olisi kuulunut” saksalaiselle. Eurokriisin riehuessa valtoimenaan vuosikymmenen alussa tehtävä annettiin kuitenkin italialaiselle Mario Draghille.

Yhteistä budjettia on vaikea myydä saksalaisille

Politico kirjoittaa saksalaisten tarvitsevan ison myönnytyksen tiivistyneestä euroalueesta. EKP:n pääjohtajuus on siten suurin meriitti inflaatiokammoisille saksalaisille. Saksalaiset ovat tyytyväisiä yhteisvaluutta euroon, koska Saksa on pärjännyt talousrintamalla hyvin. Sen sijaan heitä kismittää EKP:n löysän rahapolitiikan tuomat matalat korot, jotka järsivät saksalaisten säästöjä.

Saksalaisia on siten hyvin vaikeaa saada mukaan tiivistyneeseen rahaliittoon, mikäli he eivät kontrolloi EKP:ta. Saksalaiset politiikot toki myöntävät, että Draghin kevyen rahapolitiikan vuoksi euroalue selvisi ilman rysähdystä. Kansan keskuudessa sama tietoisuus ei ole läheskään yhtä laajaa.

Eurokriisimaat hermoilevat

Etelä-Euroopan maissa saksalainen EKP:n pääjohtaja hermostuttaa. He pelkäävät, että kireän rahapolitiikan linja voisi romuttaa hennon talouskasvun uuteen syöksykierteeseen.

Samalla Saksan ulkopuolisissa euromaissa epäröidään Saksan olevan Euroopassa jo liian määräävässä asemassa. EKP:n pääjohtajuus olisi tämän mahdin symboli, vaikka saksalainen keskuspankkiiri ei radikaalisti muuttaisikaan rahapolitiikan suuntaa.

Henri Alakylä