Saksan ekonomistit erimielisiä – pitäisikö minimipalkka poistaa, jotta pakolaisten työllistyminen onnistuisi?

Kykeneekö Saksa työllistämään pakolaistaustaiset maahanmuuttajat? Pitäisikö minimipalkka poistaa, jotta tulijat työllistyisivät helpommin? Työllistämisen keinoista ja onnistumismahdollisuuksista vallitsee tutkijoiden ja ekonomistien kesken suuri erimielisyys. VTT Heikki Koskenkylä arvioi tilannetta Der Spiegelin tuoreen artikkelin pohjalta. 

Liittokansleri Angela Merkel julisti syyskuussa mahtipontisesti, että Saksa toivottaa kaikki pakolaiset tervetulleiksi. Kun pakolaisvirta alkoi sitten kasvaa voimakkaasti, keskustelun sävy muuttui nopeasti. Jopa kristillisdemokraattien (CDU/CSU) omasta piiristä on kritisoitu Merkelin avokätisyyttä ja vähitellen hänkin on tiukentanut linjaansa.

Saksan ekonomistit ja tutkimuslaitokset ovat väitelleet kiivaasti pakolaisten kasvavan määrän vaikutuksista talouteen. Der Spiegel haastatteli kahta johtavaa keskustelijaa, jotka ovat Marcel Fratzscher ja Daniel Stelter. Fratzscher oli aiemmin EKP:n kansainvälisen talouden osaston johtaja ja vuodesta 2013 hän on ollut tunnetun tutkimuslaitoksen DIW:n johtaja. Stelter oli aiemmin Boston Consulting Groupissa tutkijana ja on nykyisin konsultti.

Stelterin mielestä minimipalkka pitäisi poistaa, jotta pakolaisten työllistyminen onnistuisi. Fratzscher vastustaa tätä tiukasti, koska minimipalkan poisto loisi entistä laajemman matalapalkkasektorin Saksaan.

Työllistymisen simulaatiomalli

Fratzscherin ja Stelterin näkemykset eroavat suuresti pakolaisten vaikutuksista Saksan talouteen. Keskustelun keskipisteenä on ollut Fratzscherin laitoksen tekemä tutkimus pakolaisten vaikutuksista talouteen. Laitos on kehitellyt simulaatiomallin, jolla laskelmia on voitu tehdä. Tutkimuksessa on esitetty kolme vaihtoehtoista skenaariota vaikutuksista Saksan bruttokansantuotteen kehitykseen pitkällä ajalla. Skenaariot ovat perusvaihtoehto sekä pessimistinen ja optimistinen vaihtoehto.

Perusvaihtoehdossa vaikutukset ovat vuoteen 2020 saakka negatiiviset (vuosittain noin -0,3 prosenttia BKT:stä). Kymmenessä vuodessa nettovaikutus kääntyy positiiviseksi ja kasvaa vuoteen 2035 mennessä 0,8 prosenttiin BKT:sta.

Optimistisessa vaihtoehdossa pitkän ajan vaikutus kasvaa lopuksi jopa 1,3 prosenttiin BKT:stä.

Pessimistisessä vaihtoehdossa negatiivinen vaikutus jatkuu aina vuoteen 2025 saakka, mutta vaikutus on vuonna 2035 puoli prosenttia positiivinen.

Fratzscherin mukaan on mahdollista päästä perusvaihtoehtoon tai jopa optimistiseen vaihtoehtoon. Tämä kuitenkin edellyttää, että maahanmuuttajat saadaan työllistettyä tehokkaasti ja suuri osa heistä koulutettua.

Pakolaisten määrän odotetaan kohoavan tänä vuonna yhteen miljoonaan, mutta määrä laskisi sen jälkeen. Enemmistö pakolaisista on ollut alle 25 vuotiaita, joten heidän koulutustarve on myös suuri.

Vaikutuslaskelmat puutteellisia

Daniel Stelter kritisoi der Spiegelin kirjoituksessa voimakkaasti Fratzscherin laitoksen tutkimusta. Hän pitää vaikutuslaskelmia puutteellisina ja jopa ala-arvoisina. Stelterin mukaan kukaan ei pysty arvioimaan pakolaisten määrän kehitystä ja se voi jopa kasvaa tulevina vuosina. Lukumäärällä on suuri vaikutus siihen, mitä vaikutukset ovat. Mitä suurempi on määrä, sitä vaikeampi on päästä positiiviseen nettovaikutukseen. Stelter ei kiistä sitä, etteikö Saksa tarvitsisi tulevaisuudessa työvoiman tarjonnan lisäystä maahanmuutonkin avulla.

Stelterin kritiikki kohdistuu myös siihen, että pakolaisten todellista lukumäärää tai heidän koulutustasoaan ei tiedetä. Suurin osa pakolaisista on ilmeisesti huonosti koulutettuja, joten koulutuskustannukset voivat kasvaa hyvin suuriksi. Nämä seikat on aliarvioitu Fratzscherin tutkimuksessa. Stelter väittää, että koulutuskustannukset voivat olla 5000 euroa vuodessa henkilöltä. Tällöin seuraavina vuosina kulut voivat olla yhteensä jopa 30-50 miljardia euroa. Lisäksi noin 90 miljardia euroa kuluja tulee vuoteen 2020 mennessä sosiaaliturvan ym. kuluista. Stelterin mukaan Saksankaan talous ei tätä kestä.

Maahanmuuttajien ja varsinkin pakolaisten työllistämisen keinoista vallitsee tutkijoiden kesken suuri erimielisyys. Saksassa otettiin kovan kiistelyn jälkeen viime vuonna käyttöön minimipalkka (8,50 e/tunti). CDU vastusti sitä, mutta joutui antamaan periksi, koska muuten ei olisi saatu muodostettua uutta hallitusta SDP:n kanssa. Daniel Stelterin mielestä minimipalkka pitäisi poistaa, jotta pakolaisten työllistyminen onnistuisi. Fratzscher vastustaa tätä tiukasti, koska minimipalkan poisto loisi entistä laajemman matalapalkkasektorin Saksaan.

Näiden kahden tutkijan näkemyserot kuvaavat hyvin saksalaisen keskustelun perusluonnetta pakolaistulvan suhteen. Galluppien mukaan enemmistö saksalaisista pitää nykyistä pakolaisten määrää liian suurena. Yhteiskunnalla ei ole resursseja miljoonaan tulijaan vuosittain. Tulijoiden koulutustaso on keskimäärin varsin alhainen. Koulutusmenoja ja koulutuspaikkoja joudutaan lisäämään valtavasti. Pulaa on opettajista ja tulkeista. Tällä hetkellä Ruotsi ottaa pakolaisia vastaan suhteellisesti eniten EU-maista, mutta Saksa on myös kärkipäässä. Ruotsi on jo tiukentanut linjaa pakolaisten tulon suhteen. Saksa on menossa samalle linjalle ja vaatii muiden EU-maiden osuuden kasvattamista pakolaisten ottamisessa maahan. Saksan keskustelussa hyväksytään kuitenkin laajalti työperäinen maahanmuutto, koska huoltosuhde heikkenee Saksassakin.

Heikki Koskenkylä

Kirjoittaja on lähes 40 vuotta Suomen Pankissa työskennellyt rahoitusmarkkina-asiantuntija. Hän jäi eläkkeelle rahoitusmarkkinaosaston päällikön paikalta, ja toimii nykyisin Linse Consultingissa liikkeenjohdon konsulttina.