Saksalaisista 52 prosenttia kertoo, että kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja sosialidemokraattien (SPD) muodostama suuri koalitio on huono ajatus. Saksalaislehti Bildin julkaiseman kyselyn mukaan SPD:n puheenjohtajan ja europarlamentin ex-puhemies Martin Schulzin henkilökohtainen suosio on syöksylaskussa.

Schulzin suosio sukelsi jopa alle baijerilaisen CSU:n puheenjohtaja Horst Seehoferin alle. Seehofer on kunnostautunut eritoten tiukemman maahanmuuttopolitiikan saralla vaatien Saksaan vuotuisia kiintiöitä turvapaikanhakijoille. CSU eli kristillissosiaalinen unioni on Angela Merkelin johtamien kristillisdemokraattien sisarpuolue Baijerissa.

Vajaassa kuukaudessa rajut kannatusmuutokset

Noin kuukausi sitten, 12. joulukuuta tehdyssä kyselyssä vielä 61 prosenttia saksalaisista piti suurta koalitiota joko hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Schulzin henkilökohtainen suosio oli tuolloin 39 prosentissa. Schulzin suosio vajosi yhdeksän prosenttiyksikköä. Vastaavasti Baijerin osavaltiojohtaja Seehoferin suosio kipusi kolmella prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin.

Schulz esitti ultrafederalistisen visionsa Euroopan Yhdysvalloista 7. joulukuuta. Sen vaikutus ei todennäköisesti ehtinyt vielä tulla ilmi 12. joulukuuta julkaistussa kyselyssä.

Toisessa kyselyssä Schulz valittiin “vuoden häviäjäksi”. Vielä alkuvuodesta Schulzin johtamat sosialidemokraatit olivat kyselyissä lähes tasoissa kristillisdemokraattien kanssa.

Angela Merkelin suosio laski kahdella prosenttiyksiköllä 52 prosenttiin. Suosituimmaksi politiikoksi valittiin SPD:n ex-puheenjohtaja Sigmar Gabriel, joka sai taakseen 62 prosentin tuen.

Maahanmuuttopolitiikassa kiperin ero tunnustelijoiden välillä

Merkelin ja Schulzin alustavien hallitustunnustelujen on määrä alkaa kuluvan viikon lopulla. Suurimmat kiistakapulat muodostuvat maahanmuuttopolitiikasta, Schulzin liittovaltiohankkeesta ja verotuksesta.

SPD vastustaa eritoten CSU:n vaatimaa jatkoa toissijaisen suojelun perusteella myönnettyjen turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten kieltoon.

Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan maan neljänneksi väkirikkaammassa osavaltiossa Ala-Saksissa väkivaltarikokset kasvoivat yli 10 prosenttia vuosien 2015-16 aikana. Kasvun taustalla olivat lähes yksinomaan maahanmuuttajien tekemät väkivaltarikokset. Tätä ennen väkivaltarikokset olivat vähentyneet merkittävästi (21,9 prosenttia) vuosien 2007-2014 aikana.

Henri Alakylä