
Saksan parlamentin mukaan Tunisia, Algeria, Marokko ja Georgia ovat turvallisia maita – vai ovatko? Parlamentin ämpyilevät vihreät yrittävät edelleen kaataa päätöksen
Saksan parlamentin alahuone eli liittopäivät äänesti Tunisian, Algerian, Marokon ja Georgian turvallisiksi maiksi, joihin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kansalaiset voitaisiin palauttaa. Esitystä kannattivat hallituspuolueet CDU ja SDP sekä oppositiopuolueet FDP ja AfD. Hanke saattaa silti romuttua ylähuoneessa eli liittoneuvostossa vihreiden voimin, saksalainen mediayhtiö Deutsche Welle kirjoittaa.
Liittoneuvostossa vihreillä on rutkasti vaikutusvaltaa, sillä vihreät istuvat yhdeksässä osavaltiohallituksessa. Kaikkiaan Saksassa on 16 osavaltiota. Lakiesityksen tulee tulla hyväksytyksi niin liittopäivillä kuin liittoneuvostossakin.
Paljon anomushylkäyksiä ennen lakiesitystäkin
Maan sisäministeri Horst Seehofer muistutti, että mainituista maista tulevilla henkilöillä on entuudestaan hyvin niukat mahdollisuudet saada turvapaikkaa Saksasta. Esimerkiksi vain 0,3 prosenttia georgialaisista on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen.
Lakiesityksellä on tarkoitus jouhevoittaa turvapaikanhakijoiden anomusten käsittelyaikoja.
– Tällöin voisimme uhrata enemmän aikaa, keskittymistä ja energiaa todellista suojelua vaativien ihmisten hakemusten käsittelyyn, Seehofer kertoi.
Vihreät ja vasemmisto vastusti esitystä
Lakiesitys meni liittopäivillä lävitse, koska vain vasemmalle kallellaan olevat vihreät ja vasemmistopuolue Linke vastustivat esitystä. Vihreät torppasivat samantyylisen lakiesityksen vuonna 2017 liittoneuvostossa.
Viime liittopäivävaaleilla kyseiset puolueet keräsivät alle 20 prosenttia äänistä. Linke saalisti 9,2 prosentin äänisaaliin vihreiden jäädessä 8,9 prosenttiin. Paikallistasolla vihreät ovat sen sijaan valtakunnallista tasoaan monin verroin merkittävämpi puolue. Puolue istuu yhdeksässä osavaltioparlamentissa.
Vihreät ovat toki lisänneet kannatustaan sitten viime liittopäivävaalien jälkeen. CDU:n uuden puheenjohtajavalinnan jälkeen kasvu on taittunut lievään laskuun.
Puolue on kannatusmittauksissa toiseksi suurin puolue heti CDU:n jälkeen. Vihreitä äänestäisi hilkun alle 20 prosenttia saksalaisista, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Vihreät: saksalaisia puijataan
Vihreiden turvapaikka-asioiden tiedottaja Luise Amtsberg katsoi, ettei lakiesityksellä paranneta Saksan turvapaikkapolitiikkaa.
– Omasta mielestäni uskon tämän debatin huonoimmaksi asiaksi sen, että sillä puijataan saksalaisia uskomaan näiden neljän maan asemamuutoksen ratkaisevan turvapaikkapolitiikkamme todellisia ongelmia, Amtsberg kertoi.
Hän huomautti, että näiden neljän maan kansalaisten jättämät turvapaikkahakemukset ovat laskeneet 85 prosentilla vuodesta 2016. Lakiesitys ei siten koskisi kovin montaa turvapaikanhakijaa.
Joidenkin arvioiden mukaan CDU ja vihreät voisivat lähestyä toisiaan kansallisella tasolla perustuen hyviin kokemuksiin niistä osavaltioparlamenteista, joissa puolueet ovat yhdessä aluehallituksissa tai tekevät niissä yhteistyötä. Amtsberg ryöpytti kuitenkin konservatiiveja.
– Missä mielessä te yritätte taivuttaa meitä liittymään mukaan? Te ette ole kuunnelleet ensimmäistäkään argumenttiamme, Amtsberg latasi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää