
Saksan suurpuolueet kenttien puristuksessa – Schulz perui ulkoministerihaaveensa
Saksan kristillisdemokraatit (CDU) ja sosialidemokraatit (SPD) suomivat omia johtajiaan sumeilematta saavutetun hallitusohjelmasovun jälkimainingeissa. CDU:ssa pöyristyttiin avainministeriöiden luovuttamisesta ja SPD:n johdon henkilökemiat repeilevät pahasti. Hallitusyhteistyö voi vielä kariutua SPD:n jäsenäänestykseen.
Suuri koalitio on joka tapauksessa hyvin tulehtunut, vaikka SPD:n jäsenet hyväksyisivätkin neuvottelutuloksen.
Saksan ex-ulkoministeri Sigmar Gabriel otti raskaasti uuden puheenjohtaja Martin Schulzin rynnäkön kohti ulkoministeriyttä. Gabriel muistutti, että hänen työtään ulkoministerinä on arvostettu laajalti. Hän ei pitänyt Schulzin takinkäännöistä.
Vaalituloksen selvittyä Schulz oli vielä sitä mieltä, että puolueen tulee siirtyä oppositioon nuolemaan haavojaan. Sosialidemokraatit kirjasivat syyskuun vaaleissa huonoimman tuloksensa sitten toisen maailmansodan.
Schulzille avautui tilaisuus
Saksan demarit jättivätkin hallitustunnustelut. CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU aloittivat yhdessä hallitustunnustelut vihreiden ja liberaalidemokraattien kanssa. Liberaalit marssivat kuitenkin neuvotteluista ulos. CDU-pomo Angela Merkelin ainoa toive saada enemmistöhallitus kasaan jäi demarien varaan, sillä hän ei halunnut tunnustella kahden muun puolueen kanssa. Merkelille vaihtoehtopuolueen (AfD) ja vasemmiston (Die Linke) kutsuminen neuvottelupöytään ei tullut kuuloonkaan.
Schulz käytti tilaisuutensa, vaikka olikin aiemmin kertonut puolueen paikan olevan oppositiossa. Schulz kieltämättä neuvotteli kovin elkein, ja hän sai todella paljon myönnytyksiä CDU:lta. CDU siirsi valtiovarainministerin salkun demareille, ja vahvistetun sisäministeriön CSU:n hallintaan.
Ikään kuin avainministeriöistä luopuminen ei olisi ollut tarpeeksi CDU:n nouseville ministerikipeille tähdille, CDU suostui pyyhkimään koko Saksan budjettiylijäämän SPD:n vaatimiin erilaisiin ohjelmiin ja verohelpotuksiin. Kun Schulz esitti neuvottelutulosta sosialidemokraattien ohjelmaksi, ei Merkel edes vastustanut Schulzia.
Hallitusyhteistyöllekin hankala lähtölaukaus
SPD:n 6. helmikuuta mennessä puolueeseen hyväksytyt jäsenet saavat äänestää hallitusohjelmasta postiäänestyksessä. Jäsenet saavat kopion hallitusohjelmasta, ja heidän tulee vastata yksinkertaisesti ”kyllä” tai ”ei” hallituksen muodostamisesta.
Deutsche Welle kirjoittaa, että SPD olisi saanut tuhansia uusia jäseniä juuri tämän äänestyksen alla. Uudet tulokkaat haluavat varmasti sanoa painavasti oman näkemyksensä hallitusyhteistyöstä – puolesta tai vastaan. Tämän vuoksi äänestystuloksesta ei voida sanoa luotettavasti mitään.
Varmaa on ainakin se, että kahden pääneuvottelijan, Merkelin ja Schulzin asemat huojuvat. Schulzin asema näyttää juuri nyt ahtaammalta. Hän aikoo luopua ulkoministerin salkustaan. Sen lisäksi hän on vetäytymässä puolueensa puheenjohtajuudesta. Euroopan parlamentin puhemiehenä toiminut Schulz halusi siirtyä Saksan politiikkaan, joten hänen poliittinen ura on joka tapauksessa romahtanut.
Hän vetosi demarikenttään pitkälti Euroopan politiikan visioillaan. Hän väläytti jopa Euroopan liittovaltiota vuoteen 2025 mennessä. Kenties hänen intohimoinen suhtautuminen Eurooppaan ei sytyttänyt saksalaisia sen enempää kuin omaa puoluekenttääkään.
Uusimpien mielipidemittausten mukaan SPD:n suosio putoaisi 18 prosenttiin, mikäli uudet vaalit järjestettäisiin nyt. Asetelma luo jännitteitä suurelle koalitiolle, jos demarikenttä hyväksyy hallitusohjelman.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














