
Saksassa riita YK:n pakolaissopimuksesta: “Sopimus ei ohjaa vain siirtolaisuutta vaan myös siihen liittyviä mielipiteitä”
Saksalaisessa mediassa, kuten esimerkiksi Sternissä ja Bildissä, on alettu kysellä YK:n siirtolaissopimuksen salamyhkäisyyden perään. Hallituksen vaitonaisuus kummastuttaa, Berliinissä asuva suomalainen toimittaja Pertti Rönkkö kirjoittaa Facebook-seinällään.
– Lehdissä aprikoidaan, että onko sopimus niin yhdentekevä, ettei siitä kannata siksi tiedottaa, vai sisältääkö se niin kovia asioita, että siitä on parempi olla hiljaa ja allekirjoittaa vaivihkaa niin vähäisellä keskustelulla ja huomiolla kuin mahdollista, Rönkkö raportoi.
– Jos sopimus on yhdentekevä eikä sido mihinkään, niin miksi se pitää ylipäätään allekirjoittaa. Jos sillä on taas suurta merkitystä, niin miten hallitus voi allekirjoittaa sen kansan nimissä ilman etukäteen käytävää keskustelua.
Saksalaisessa mediassa pidetään outona myös sitä, että jokaisen YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneen valtion on raportoitava vuodesta 2022 lähtien joka neljäs vuosi, miten sopimuksen standardit on täytetty, Rönkkö kirjoittaa. Tämä ei herätä Bildin mukaan pelkästään huolta byrokratian lisääntymisestä vaan oikeuttaa myös kysymään, miten sitova sopimus todellisuudessa on.
– Rakas hallitus, julkisuudelta piilotetut päätökset eivät kuulu demokratiaan. Me kansalaiset emme ymmärrä, miksi kansamme ei keskustella näin tärkeästä sopimuksesta, kirjoittaa Stern tavasta, jolla Saksan hallitus ajaa joulukuussa allekirjoitettavaa YK:n siirtolaissopimusta.
Pakolaissopimuksesta uusi vihapuhepykälä
Bildin toimittaja Timo Lokoschatin kolumnin mukaan sopimus ei ohjaa pelkästään siirtolaisuutta vaan sanktioiden uhalla myös siihen liittyviä mielipiteitä.
– Avoin keskustelu on välttämätöntä ennen kuin Saksa allekirjoittaa YK:n siirtolaissopimuksen. Se koskee myös sopimuksen kriittisiä kohtia.
Monet sopimuksen muotoilut kuulostavat lehden mielestä nimittäin sellaisilta, että ikään kuin siirtolaisuuden varjopuolia ei saisi tuoda enää lainkaan esille, vaan kaikkien olisi pidettävä sitä hienona, aina ja kaikkialla, Rönkkö kertoo.
Sopimuksen mukaan uutisoinnin maahanmuutosta tulee olla “objektiivista ja korkealaatuista“. Jos joku ei täytä tätä epämääräistä standardia, niin häntä uhataan Bildin mukaan jopa rangaistuksilla kuten valtiollisen tuen menettämisellä.
– Onko tarkoitus, että tulevaisuudessa hallitukset päättävät, mikä on hyvää ja mikä huonoa journalismia, Bildin kysyy.
– Kaikesta saa vaikutelman, että sopimuksella ei haluta ohjata pelkästään siirtolaisuutta vaan myös mielipiteitä siirtolaisuudesta. Hallituksen on selitettävä nämä asiat tai kieltäydyttävä allekirjoittamasta sopimusta, Bild vaatii.
Perussuomalaiset vaativat avointa keskustelua sopimuksesta
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio teki eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa vaadittiin hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-siirtolaissopimukseen liittyminen eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi, Suomen Uutiset kertoi lokakuussa.
Pääministeri Sipilän hallitus ei ole tuonut sopimusta eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Sopimukseen liittymiseen ei ole eduskunnan kantaa.
GCM on kansainvälinen siirtolaisuussopimus, joka kattaa koko siirtolaisuussyklin lähtösyistä mahdollisiin palautuksiin sekä kotoutumistoimenpiteet ja siirtolaisille annettavat palvelut. Suomen on tarkoitus allekirjoittaa sopimus joulukuussa YK:n kokouksessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.