

Kuvituskuvaa. Taustalla turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoitus Helsinki Pride -kulkueessa Helsingissä.
Asiantuntija: YK ajaa GCM-sopimuksella eteenpäin radikaalia ajatusta, jonka mukaan siirtolaisuus on ihmisoikeus – ”Julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin”
YK:n uudesta GCM-siirtolaisuussopimuksesta ei ole vieläkään paljon keskusteltu julkisuudessa. Kaksi suurinta sopimukseen liittyvää kysymystä näyttävät olevan sen sitovuus ja se, tekeekö sopimus todellakin siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.
Gatestone Institute -ajatuspajan asiantuntija Judith Bergman on vankasti sitä mieltä, että GCM-sopimus nimenomaan pyrkii tekemään siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.
– GCM-sopimuksessa ei ole kyse vainoa pakenevista pakolaisista tai heidän oikeudestaan kansainväliseen suojeluun. Sen sijaan GCM ajaa radikaalia ajatusta siitä, että siirtolaisuus on ihmisoikeus, Judith Bergman kirjoittaa.
Bergman syyttää YK:ta siitä, että se on yrittänyt vältellä avointa keskustelua aiheesta, koska julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin.
YK ja muut sopimuksen kannattavat ovat johdonmukaisesti korostaneet, että sopimus ei sido allekirjoittamaita. GCM-sopimusta laatimassa ollut Sveitsin YK-edustaja Jürg Lauber myöntää kuitenkin, että sopimuksella tulee olemaan suuri merkitys maahanmuuttopolitiikan ohjaamisessa.
– Tämä teksti laittaa siirtolaisuuden pysyvästi globaalille agendalle. Se tulee olemaan kiintopiste vuosiksi eteenpäin ja aiheuttamaan todellisia muutoksia, Lauber sanoo.
Gatestone-instituutin Judith Bergman näkee asian siten, että GCM-sopimus tekee siirtolaisista ”uusia maailmankansalaisia”, joille kaikkien maiden on riennettävä tarjoamaan tietoa, palveluja ja ”keskinäistä kunnioitusta”. Siirtolaisille tarjotaan avoimet rajat ja mahdollisuus valita, missä maassa he mieluiten haluaisivat asua.
GCM-sopimuksen myötä siirtolaiset saisivat käytännössä samat oikeudet koulutus-, työllisyys- ja terveydenhuoltopalveluihin kuin kantaväestö, joka on maksanut nämä palvelut verorahoillaan. Jatkossa kantaväestön pitäisi tietenkin kustantaa nämä palvelut myös uusille tulijoille, Bergman kirjoittaa.
Monet maat ovat jo ilmoittaneet, että eivät aio allekirjoittaa sopimusta, mukana 12 Euroopan maata. Yksi kieltäytyneistä on Unkari. Maan ulkoministeri Peter Szijjarto kuvaili GCM-sopimusta täysin Unkarin turvallisuusetujen vastaiseksi.
– Tämä sopimus muodostaa uhan maailmalle, koska se saattaisi antaa sytykkeen miljoonille tulijoille. Sen pääajatus on, että siirtolaisuus on hyvä ja väistämätön asia. Meidän mielestämme siirtolaisuus on huono prosessi, johon liittyy erittäin vakavia turvallisuusuhkia, totesi Szijjarto Deutsche Wellen haastattelussa heinäkuussa.
Perussuomalaiset ovat pitäneet aihetta julkisuudessa viime viikkoina. Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) kysyi asiasta eduskunnan kyselytunnilla edellisellä viikolla. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) turvautui saivarteluun ja yritti esittää, että asia olisi kuitattu EU:sta saapuneella e-kirjeellä. Kansainvaltaista prosessia ei ole vielä kuitenkaan korvattu EU-kirjelmillä. Perusteellinen keskustelu aiheesta on tarpeen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tšekki jäämässä pois GCM-sopimuksesta – Tavio: Tšekin kritiikki perusteltua

Viikon 44 uutiskooste – Miksei osaava nainen kelpaa vihreiden johtoon, hiipuva amerikkalainen unelma ja työvoiman saatavuusharkinta

Saksassa riita YK:n pakolaissopimuksesta: ”Sopimus ei ohjaa vain siirtolaisuutta vaan myös siihen liittyviä mielipiteitä”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: GCM-siirtolaissopimus tuotava eduskunnan päätettäväksi

Huhtasaari ja Tavio eivät niele Soinin saivartelua – GCM:ssä on kyse poliittisesti sitovasta siirtolaissopimuksesta, suuri joukko muita maita on jo irtautunut siitä

Saksan liittopäivät sensuroi YK:n GCM-siirtolaissopimukseen liittyneet aloitteet – perustelut silkkaa sanahelinää: ”vaarantaa kulttuurien dialogin”

Jo 12 Euroopan maata jättämässä YK:n siirtolaissopimuksen allekirjoittamatta

Ruotsin Journalistiliitto kritisoi GCM-siirtolaissopimuksen rajua kirjausta – valtioilla ei olisi oikeutta tukea taloudellisti mediatoimijoita, joiden tulkitaan edistävän suvaitsemattomuutta
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.

Saksalaismiehen autoisku vaati Leipzigissa useita uhreja
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.















