Asiantuntija: YK ajaa GCM-sopimuksella eteenpäin radikaalia ajatusta, jonka mukaan siirtolaisuus on ihmisoikeus – ”Julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin”

YK:n uudesta GCM-siirtolaisuussopimuksesta ei ole vieläkään paljon keskusteltu julkisuudessa. Kaksi suurinta sopimukseen liittyvää kysymystä näyttävät olevan sen sitovuus ja se, tekeekö sopimus todellakin siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.

Gatestone Institute -ajatuspajan asiantuntija Judith Bergman on vankasti sitä mieltä, että GCM-sopimus nimenomaan pyrkii tekemään siirtolaisuudesta ihmisoikeuden.

– GCM-sopimuksessa ei ole kyse vainoa pakenevista pakolaisista tai heidän oikeudestaan kansainväliseen suojeluun. Sen sijaan GCM ajaa radikaalia ajatusta siitä, että siirtolaisuus on ihmisoikeus, Judith Bergman kirjoittaa.

Bergman syyttää YK:ta siitä, että se on yrittänyt vältellä avointa keskustelua aiheesta, koska julkinen keskustelu voisi vaarantaa koko projektin.

YK ja muut sopimuksen kannattavat ovat johdonmukaisesti korostaneet, että sopimus ei sido allekirjoittamaita. GCM-sopimusta laatimassa ollut Sveitsin YK-edustaja Jürg Lauber myöntää kuitenkin, että sopimuksella tulee olemaan suuri merkitys maahanmuuttopolitiikan ohjaamisessa.

– Tämä teksti laittaa siirtolaisuuden pysyvästi globaalille agendalle. Se tulee olemaan kiintopiste vuosiksi eteenpäin ja aiheuttamaan todellisia muutoksia, Lauber sanoo.

Gatestone-instituutin Judith Bergman näkee asian siten, että GCM-sopimus tekee siirtolaisista ”uusia maailmankansalaisia”, joille kaikkien maiden on riennettävä tarjoamaan tietoa, palveluja ja ”keskinäistä kunnioitusta”. Siirtolaisille tarjotaan avoimet rajat ja mahdollisuus valita, missä maassa he mieluiten haluaisivat asua.

GCM-sopimuksen myötä siirtolaiset saisivat käytännössä samat oikeudet koulutus-, työllisyys- ja terveydenhuoltopalveluihin kuin kantaväestö, joka on maksanut nämä palvelut verorahoillaan. Jatkossa kantaväestön pitäisi tietenkin kustantaa nämä palvelut myös uusille tulijoille, Bergman kirjoittaa.

Monet maat ovat jo ilmoittaneet, että eivät aio allekirjoittaa sopimusta, mukana 12 Euroopan maata. Yksi kieltäytyneistä on Unkari. Maan ulkoministeri Peter Szijjarto kuvaili GCM-sopimusta täysin Unkarin turvallisuusetujen vastaiseksi.

– Tämä sopimus muodostaa uhan maailmalle, koska se saattaisi antaa sytykkeen miljoonille tulijoille. Sen pääajatus on, että siirtolaisuus on hyvä ja väistämätön asia. Meidän mielestämme siirtolaisuus on huono prosessi, johon liittyy erittäin vakavia turvallisuusuhkia, totesi Szijjarto Deutsche Wellen haastattelussa heinäkuussa.

Perussuomalaiset ovat pitäneet aihetta julkisuudessa viime viikkoina. Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) kysyi asiasta eduskunnan kyselytunnilla edellisellä viikolla. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) turvautui saivarteluun ja yritti esittää, että asia olisi kuitattu EU:sta saapuneella e-kirjeellä. Kansainvaltaista prosessia ei ole vielä kuitenkaan korvattu EU-kirjelmillä. Perusteellinen keskustelu aiheesta on tarpeen.