Huhtasaari ja Tavio eivät niele Soinin saivartelua – GCM:ssä on kyse poliittisesti sitovasta siirtolaissopimuksesta, suuri joukko muita maita on jo irtautunut siitä

PS-kansanedustajat Laura Huhtasaari ja Ville Tavio jatkavat eilen eduskunnan kyselytunnilla käytyä GCM-sopimusta koskevaa vääntöä. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) yritti torstain puheenvuorossaan vedota siihen, että asia olisi jo käsitelty ja hyväksytty perussuomalaisten toimesta. Ville Tavio purkaa Soinin vastauksen pala palalta.

Tavio käy US-blogissaan läpi ulkoministeri Soinin kyselytunnilla eilen antaman vastauksen.

Hänen mukaansa ensinnäkin Soini sivuutti täysin asiassa oleellisimman kysymyksen – eli sen, miksei hallitus ole tuomassa GCM-sopimusta eduskunnan täysistuntoon.

Soini kommentoi kyselytunnilla: ”Olen iloinen, että nimenomaan perussuomalaiset ottavat tämän asian esille. Aloitetaan tästä eduskuntakäsittelystä: Se on lähetetty kesäkuussa E-kirjeenä eduskuntaan suureen valiokuntaan, josta se on lähetetty ulkoasiainvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Arvoisa edustaja, teidän takananne istuu edustaja [Jani] Mäkelä, joka on ollut käsittelemässä tätä suuressa valiokunnassa. Teidän edessänne istuu hallintovaliokunnan puheenjohtaja [Juho] Eerola, jonka johdolla tätä on käsitelty hallintovaliokunnassa ja yksimielisesti hyväksytty, ei aiheuta toimenpiteitä.”

Tavion mukaan nämä Soinin lauseet ovat tyypillinen esimerkki populismista, jossa luotetaan oletukseen siitä, että kuulija tuskin tuntee tarkasti eduskunnan E-kirjeiden menettelytapoja.

– E-kirjeet ovat luonteeltaan selvityksiä, joissa oleellista on informaation nopea välittäminen. Valtioneuvoston selvitys muussa kuin eduskunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa (E-kirje) on tavallisesti yksittäisen ministeriön kirje. Ilmaisu ei aiheuta toimenpiteitä ei läheskään aina tarkoita E-kirjeiden tapauksessa sitä, että asia olisi lopullisesti käsitelty saati hyväksytty.
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) toikin tämän keskustelussa esiin todetessaan, että ”hallintovaliokunnassa yksimielisesti päätimme olla ryhtymättä toimenpiteisiin ja etenkään, arvoisa ministeri, tämmöisiin toimenpiteisiin, että Suomi tämän allekirjoittaisi, ei mielestäni pitäisi ryhtyä.”

Tavio painottaa lisäksi, että asia ja olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet, kun usea merkittävä maa on ilmoittanut jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Väite: kysymys ei ole sopimuksesta

Soinin jatkovastaus kyselytunnilla kuului: ”Tässähän ei ole kysymys sopimuksesta. Tämä on kansainvälisesti neuvoteltu asiakirja.”

GCM:ssä on kyse sopimuksesta, Tavio toteaa.

– Englanniksi alkuperäisasiakirjassa käytetään sanaa ”compact”, joka on suomeksi sopimus. Suomessa on tässä yhteydessä käytetty myös jostain syystä sivistyssanaa ”kompakti”, joka adjektiivina viittaa tiiviiseen tai yhtenäiseen. Suomenkielisissä uutisissakin on käytetty sopimus-sanaa. Kyseessähän on monikansallisesti neuvoteltu valtioiden yhteinen asiakirjalle painettu tahdonilmaisu. Sopimuksia on toki monenlaisia ja niissä voidaan sopia mistä vain ja miten vain ja ne voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta ne ovat silti sopimuksia. YK:ssa itse todetaan GCM-sopimusta käsittelevällä verkkosivulla heti alussa: ”The global compact for migration is the first, intergovernmentally negotiated agreement.” Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kutsui omassa puheenvuorossaan GCM:ää sopimukseksi, Tavio avaa.

Väite: Sopimusta ei allekirjoiteta

Soini sanoi, että sopimusta ei allekirjoiteta: ”Väitätte, että sitä ollaan allekirjoittamassa jossakin. Ei sitä olla allekirjoittamassa. Se menee normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen.”

Tavio jatkaa: GCM käsitellään Marokossa joulukuussa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Sen jälkeen asia on vielä päätöslauselmamenettelyssä YK:n yleiskokouksessa, joka on todennäköisesti tammikuussa. Vaikka Marokossa ei erikseen kerätä allekirjoituksia sopimuspaperiin eri maiden valtuuskunnilta, sopimus tulee silti voimaan. Esimerkiksi kaupassa käydessäsi et allekirjoita sopimuspaperia ostotapahtumasta, mutta raha vaihtaa silti omistajaa laillisesti.

Tavio muistuttaa myös presidentti Sauli Niinistön lausuneen asiasta: ”[O]dotan mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa.”

Väite: kysymys on ohjenuorasta

– Kysymys on ohjenuorasta, neuvotellusta asiakirjasta YK:n piirissä, Soini väitti.

Tavion mukaan sopimus on Suomea poliittisesti sitova.

– Suomen hallitusohjelmakaan ei ole juridisesti suoraan sitova sopimus, mutta kyllä sitä silti aika pitkälti noudatetaan ja se määrää Suomen suunnan. Ilmeisenä tarkoituksena on, että sopimusta noudatetaan, koska mitä järkeä on hyväksyä sellainen sopimus, jota ei aiota noudattaa, Tavio kysyy.

Huhtasaari: miksi sopimusta vastustetaan muualla, jos se ei ole sitova?

Laura Huhtasaari avaa omassa blogissaan asian kansainvälistä puolta.

– EU-puheenjohtajamaa Itävalta ilmoitti viime viikolla jättäytyvänsä pois sopimuksesta, koska Itävallan hallitus kokee sopimuksen sekoittavan toisiinsa laittoman ja laillisen maahanmuuton, pelkää, että Migration Global Compactista voi tulla osa maahanmuuttoa koskevaa oikeuskäytäntöä ja torjuu päämäärän tehdä maahanmuutosta ihmisoikeus, hän kirjoittaa.

– Itävalta ei ole YK:n maahanmuuttosopimuksen kritiikissään yksin, vaan myös USA ja Unkari ovat ilmoittaneet siihen kielteisen kantansa. EU-maista Puolassa, Tsekissä ja Kroatiassa myös on vahvoja halua olla allekirjoittamatta Global Compactia. EU on viime vuosina epäonnistunut täysin maahanmuuton hallinnoinnissa ja vain jäsenmaiden vahvat kansalliseet toimenpiteet saivat tilanteen hallintaan 2015 pakolaiskriisiin jälkimainingeissa. Suomi tosin on kansallisesti ollut toimeton ja jättänyt maahanmuuttopolitiikkaansa Pohjoismaiden löysimmäksi. Jos edes EU:lla ei ole kykyä tarjota vastauksia maahanmuuton haasteisiin, miten YK:lla voisi sitä olla? Global Compactiin on sisällytetty lukuisia vaarallisia päämääriä mm. perheenyhdistämisen helpottaminen ja maahanmuuton kritiikin tiukempi suitsiminen lehdistössä.

​- AfD:n Alexander Gauland syytti Saksan hallitusta, ettei ole informoinut kansalaisia tästä, ja AfD:n painostuksesta Saksan parlamentti debatoi maahanmuuttosopimuksesta eilen.

Huhtasaari kysyy, miksi ”kaikkialla” vastustetaan lausuntoa, jos tämä on ei-sitova sopimus, kuten liittovaltion hallitus väittää?

– Miksi Yhdysvallat, Unkari, Itävalta, Puola ja Kroatia eivät halua allekirjoittaa sopimusta?” Vastaus on itse sopimuksessa: siirtolaisuus esitetään siellä yksinomaan vaurauden ja kestävän kehityksen lähteenä.

Lisäys 14.11.2018 klo 13:11 – täsmennetty otsikkoa: ”sitova” -> ”poliittisesti sitova”.