YK puskee eteenpäin kansainvälistä GCM-sopimusta, joka turvaisi siirtolaisten oikeudet ja helpottaisi maahanmuuttoa. Europarlamentin ENF-ryhmä on huolissaan muun muassa siitä, että sopimus tekisi massamaahanmuuton arvostelemisesta ”vihapuhetta”, josta rangaistaan ankarasti.

YK:n GCM-sopimus (Global Compact for Migration) allekirjoitetaan joulukuussa Marokon Marrakeshissa. Suomi on virallisesti sopimuksen kannalla, mutta monet muut maat ovat jo kieltäytyneet allekirjoittamasta.

Europarlamentin ENF-ryhmä (Kansakuntien ja vapauden Eurooppa) piti tiistaina Brysselissä lehdistötilaisuuden, jossa sen mepit arvostelivat tekeillä olevaa GCM-sopimusta kovin sanoin.

ENF-ryhmän tilaisuus. Facebook, 23 min.

Hollannin vapauspuoluetta edustava ENF-ryhmän toinen puheenjohtaja Marcel de Graaff piti kestämättömänä sitä, että Merkelin avoimien rajojen politiikkaa ei saisi enää kritisoida. Hänen mukaansa GCM-sopimus tekisi massamaahanmuuton arvostelemisesta rikoksen. De Graaff piti erityisen huolestuttavana sitä, että kriittiset äänet pyritään vaientamaan toukokuussa tulossa olevien vaalien alla esimerkiksi leikkaamalla maahanmuuttokriittisten puolueiden rahoitusta.

Monet maat kieltäytyneet allekirjoittamasta

Marine Le Penin Kansallinen liittouma -puoluetta edustava ranskalaismeppi Nicolas Bay kehotti kaikkia massamaahanmuuttoa vastustavia maita olemaan allekirjoittamatta sopimusta. Useat maat, kuten USA, Australia, Puola ja Unkari ovat jo ilmoittaneet jättävänsä sopimuksen allekirjoittamatta, koska se rajoittaa liikaa kansallista päätösvaltaa. Myös Tanska, Itävalta ja Sveitsi harkitsevat sopimuksesta kieltäytymistä.

Saksassa siirtolaisuussopimuksen vastustajat pistivät pystyyn kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus oli estää liittokansleri Angela Merkeliä allekirjoittamasta sopimusta. Berliinissä työskentelevä toimittaja Pertti Rönkkö kertoo, että GCM-sopimus ja sen ympärillä käytävä keskustelu on Saksan hallitukselle niin arka aihe, että kansalaisaloite poistettiin liittopäivien kansalaisaloitesivustolta. Aloitteen poistamista perusteltiin ”kansainvälis-kulttuurisilla” syillä.

---

Mistä sopimuksessa on kyse?

YK:n laatima GCM-siirtolaissopimus on globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta maahanmuutosta. Koko sopimusteksti on luettavissa englanniksi tästä linkistä.

Sopimuksessa käsitellään muun muassa rajavalvontaa, ihmiskaupan vastaisia toimia, siirtolaisten ihmisoikeuksien suojelemista, siirtolaisuuden lähtömaiden tilanteen parantamista ja laillisten reittien lisäämistä työperäiselle maahanmuutolle. Monien hyviltä kuulostavien ehdotusten seassa on kuitenkin sellaisia kohtia, jotka ovat saaneet massamaahanmuuton kriitikot huolestumaan.

Sopimuksessa painotetaan objektiivisen ja laadukkaan journalismin merkitystä maahanmuutosta keskusteltaessa. YK haluaa kouluttaa ja ”herkistää” toimittajia maahanmuuttouutisoinnin ja siinä käytettävän terminologian suhteen. Ja vääränlaista tiedottamista harjoittavilta medioilta halutaan poistaa kaikki julkinen rahoitus. Tällaiset toimet saattaisivat kohdistua vaikkapa maahanmuuttokriittisten puolueiden lehtiin.

Myös siirtolaisvastaisen ”vihapuheen” ja kiihottamisen tunnistamiseen ja rankaisemiseen liittyviä toimia painotetaan sopimuksessa.

Käytännön maahanmuuttopolitiikan kannalta merkittävää on esimerkiksi se, että sopimus sallisi säilöönottokeskusten käyttämisen vain ”viimeisenä keinona”.

Suomessa tästä YK:n siirtolaisuussopimuksesta ei ole käyty käytännössä minkäänlaista keskustelua. Valtamedia on vaiennut aiheesta visusti. Virallisesti Suomen hallitus on sopimuksen hyväksymisen kannalla.

Tavio vaatii asiaa eduskunnan käsiteltäväksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on teki torstaina toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen liittyminen eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.

Tavio näkee uuteen YK:n sopimukseen liittymisessä riskejä.

– Yhdysvallat jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle, koska se katsoi sopimuksen mahdollisesti tulevaisuudessa rajoittavan valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa. Kun Yhdysvaltain kaltainen suuri maa toimii näin, olisi asiasta syytä käydä keskustelu eduskunnassa. Vaikka on todettu, että sopimus ei olisi juridisesti sitova, on kuultu useita puheenvuoroja, joiden mukaan sopimus olisi silti tosiasiallinen ohjeistus, Tavio kertoi.

SUOMEN UUTISET