Perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho pitää ECR:ää eli Euroopan konservatiiveja ja reformisteja puolueen mahdollisena uutena euroryhmänä. Terho sanoi asiasta maanantaiaamuna Ylen aamuTV:ssä.

Hän vastasi haastattelussa keskustan euroedustaja Hannu Takkulan väitteeseen, jonka mukaan perussuomalaisten hyppy konservatiivien ryhmään olisi jo päätetty.

Perussuomalaiset vaikuttavat nyt Vapaan ja demokraattien ryhmässä eli EFD:ssä.

– Voin vahvistaa, että olet ehkä kuullut sellaisen huhun. Mutta voin vahvistaa myös, että se on mahdollista. Me harkitsemme tätä vaalien jälkeen yhdessä. Sanomme silloin julkisesti, kumpaan ryhmään kuulumme, EFD:hen vai ECR:ään. Molemmissa on oleellista, että se on EU-kriittinen ryhmä toisin kuin keskustan ALDE-ryhmä, Terho vastasi.

Takkulan mielestä perussuomalaisten kannattaisi liittyä konservatiiviseen ryhmään, koska se on suurempi ja vaikutusvaltaisempi ryhmä kuin EFD. Se antaisi suuremman vaikutusvallan myös Terholle, jota Takkula kehui rakentavaksi ja yhteistyökykyiseksi poliitikoksi. Terho myönsi, että euroryhmän koko on tärkeä seikka. Perussuomalaiset pyrkivätkin kokoamaan kolmanneksi suurimman ryhmän, jollainen keskustan edustama ALDE on nyt.

Miksi keskusta on liittovaltioryhmässä?

Terho ihmetteli jälleen keskustan mukanaoloa kaikkein liittovaltiomielisimmässä ryhmässä.

– Sen puheenjohtaja Guy Verhofstadt esittää joka puheessaan milloin kansalaisten yhteistä liittovaltiota tai muita liittovaltiomielisiä iskulauseita, mitä milloinkin, Terho painosti.

Takkula puolustautui, että Verhofstadt muodostaa ryhmässään nykyisin vain liittovaltiomielisen vähemmistön, kun yksi aiempi ryhmä hajosi ja liittyi ALDE:en. Vaalien jälkeen liittovaltion vastustajien enemmistö kasvaa, Takkula profetoi.

– Sitä pienempää ryhmää sanotaan johtoryhmäksi, Terho naurahti.

Kova kisa ”liittovaltion vastaisemmuudesta”

Terho ja Takkula kävivät haastattelun aluksi kovin kisan siitä, kumman puolue on liittovaltion vastaisempi. Terho sanoi perussuomalaisten olevan ainoana liittovaltion vastainen ryhmä, missä vihreät kilpailevat kyllä ihan mallikkaasti.

Takkula sanoi konservatiivien EPP:n ja sosialistien olevan vielä vahvemmin liittovaltiomielisiä. Keskusta taas ei olisi liittovaltiomielinen. Hän muistutti jopa Ylen tutkimuksen selvittäneen vuosina 2009-10, että Takkula oli eurovastaisempi kuin tuolloinen euroedustaja Timo Soini.

– Hienoa, että olet tullut keskustan linjalle, Takkula yritti.

– Ei – vaan te olette tulleet meidän linjallemme, Terho vastasi.

Ympäristösopimuksiin kansainväliseltä pohjalta

Keskusteluun osallistui myös vihreiden ehdokas Anni Sinnemäki. Hän kysyi, eikö kannata katsoa asiapohjalta, missä asioissa tarvitaan laajempaa kansainvälistä yhteistyötä. Hän piti ympäristönsuojelua tällaisena seikkana. Terho sanoi olevansa valmis yhteisiin päätöksiin ympäristönsuojelussa, kunhan päätökset ovat todella kansainvälisiä, ei vain EU:n laajuisia, mikä ei pysty yksin kääntämään maailman suuntaa.

Terho sanoi vastustavansa vihreiden ajamaa ilmastopoliittista linjausta, joka vie EU:sta ja Suomesta työpaikat pois, samat tuotteet tehdään muualla paljon suuremmilla päästöillä ja sitten ne tuodaan Eurooppaan niin, että rahtikin tuottaa päästöjä. Sinnemäki väitti Yhdysvaltojen vähentävän päästöjään ja Kiinankin aloittavan päästökaupan, mikä ei onnistuisi ilman EU:n johtoasemaa.

”Pelottelua” pelkäävät
EU-retoriikan kyllästämiä

Juontaja väitti vielä perussuomalaisten pelottelevan äänestäjiä liittovaltiokehityksellä, kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ovat sanoneet.

– Nämä ns. asiantuntijat ovat niin virallisen EU-retoriikan kyllästämiä, että he näkevät sen nimenomaan siitä näkökulmasta kuin komissiokin asian käsittää – että se pieni askel liittovaltion suuntaan ei ole koskaan ratkaiseva, vaan tämä on vain pelottelua. Kuten viimeksi pankkiunionissa.

Takkula myönsi tähän suuntaan mennyn mm. Lissabonin sopimuksen jälkeen, joka siirsi EU:ta enemmän yhteisömetodiin ja pois hallitusten välisestä.
Juontaja muisteli Terhon kannattaneen pankkiunionia.

– Kannatin yhteistä valvontaa, mutta en yhteisvastuuta. Äänestin toista vaihetta vastaan, kun muodostettiin yhteinen rahasto, sillä unionia ei pitäisi yhteisillä vastuilla ruveta paikkaamaan, Terho linjasi.

Yhteistyötä hän kaipasi talouden esteiden purkamiseen. Sisämarkkinoiden luomisessa täytyy harmonisoida mm. lupamenettelyitä, jotta sisämarkkinat syntyvät.

Veli-Pekka Leskelä