Sampo Terho: Turvapaikkapolitiikkaa kiristetty perussuomalaisten vaatimuksesta, ja tuloksia on tullut

Sampo Terho tekee blogissaan katsauksen toimenpiteisiin, joilla turvapaikkapolitiikkaa on perussuomalaisten vaatimuksesta kuluvalla vaalikaudella kiristetty.

Terho listaa toimenpiteitä:

– Ensinnäkin Suomen vetovoimatekijöitä on karsittu, jotta Suomesta ei ylipäänsä lähdettäisi hakemaan turvapaikkaa tarpeettomasti.

– Saksasta meriteitse tulleiden turvapaikanhakijoiden määrät romahtivat, kun laivayhtiöitä vaadittiin tarkistamaan matkustajien matkustusasiakirjat. Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla liikennettä rajoitettiin Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisiin huhtikuusta lokakuuhun 2016, mikä normalisoi tilanteen Venäjän rajalla.

– Lähtömaihin tiedotetaan sosiaalisessa mediassa maahanmuuttolinjan kiristyksistä, jotta ihmiset eivät perusteettomasti lähtisi liikkeelle alun perinkään. Turvapaikanhakijoiden määrät ovatkin vähentyneet selvästi. Kun esimerkiksi pahimmillaan vuoden 2015 syyskuussa turvapaikanhakijoita tuli yli 10 800, vuoden 2016 joulukuussa hakijamäärä on enää alle 320. Monia vastaanottokeskuksia onkin jo lakkautettu.

– Suomeen turvapaikkaa hakemaan saapuvien prosessia on tehostettu. Maahanmuuttoviraston päätösvauhti on moninkertaistunut. Ilmeisen perusteettomat hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä.

– Turvapaikkapäätökset ovat muuttuneet. Turvapaikkaa on entistä vaikeampi saada Suomesta.

– Oleskelulupia ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella.

– Perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin lisäämällä toimeentuloedellytys ja lisäkiristysten käyttöönottoa selvitetään. Linjaukset lähtömaiden turvallisuustilanteesta tarkistetaan säännöllisesti ja jos lähtömaan turvallisuustilanne on parantunut, oleskelulupa peruutetaan.

– Turvapaikkapäätöksistä kielteisten päätösten osuus on kasvanut selvästi. Viime vuoden kolmannen neljänneksen turvapaikkapäätöksistä kielteisiä ja rauenneita päätöksiä oli 72 prosenttia. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen kielteisten turvapaikkapäätösten määrä oli selvästi suurempi kuin muissa maissa (Tanskassa 34 prosenttia, Ruotsissa 27 prosenttia ja Norjassa 22 prosenttia).

– Kielteisten päätösten täytäntöönpanoa on nopeutettu. Hallinto-oikeuden kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää käsittelyajaksi Suomen, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Turvapaikkapäätösten valitusaikoja on lyhennetty. Tuomioistuinkäsittelyn nopeuttamiseksi ratkaisukokoonpanoja on supistettu.

– Palautuksia on tehostettu.

– Tiedotusta turvapaikanhakijoille vapaaehtoisen paluusta on parannettu ja tuhannet turvapaikanhakijat ovat palanneet takaisin vapaaehtoisesti. Tarvittaessa tehdään myös pakkopalautuksia, jos henkilö ei halua poistua maasta vapaaehtoisesti. Palautusten tehostamiseksi poliisin resursseja vahvistettu.

– Myös laittomaan maassa oleskeluun puututaan. Laittomasti maassa oleskelun ehkäisemiseksi on laadittu erillinen toimenpidesuunnitelma. Laittomasti maassa olevien tavoittamiseksi poliisin tehostettua ulkomaalaisvalvontaa on lisätty.

– Suomi on tehnyt EU-tasolla työtä vaikuttaakseen globaaliin maahanmuuttotilanteeseen. Suomi on vaatinut voimakkaasti kahdenkeskeisissä neuvotteluissa ja EU-kokouksissa EU:n jäsenmailta ulkorajavalvontaa ja vastuuta rekisteröidä turvapaikanhakijat. Suomi myös kiirehtii neuvoston päätöstä turvallisten alkuperämaiden luettelosta ja vaatii myös Turkin kuulumista siihen. Kielteisen päätöksen saaneiden yhteispalautusoperaatioiden lisäämiseksi tehdään aktiivista yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa.

Tuloksia on siis tullut, Terho päättää kirjoituksensa. Hän toteaa Suomen maahanmuuttopolitiikan olevan järkevämpää ja tehokkaampaa kuin koskaan, eikä muutosta olisi tapahtunut ilman perussuomalaisia.

– Työ maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi kuitenkin jatkuu edelleen. Olen itse ehdottanut esimerkiksi kansalaisuuden kriteerien muuttamista Tanskan mallin mukaisesti.