Eduskunnan Suuren valiokunnan jäsenet Vesa-Matti Saarakkala (ps.) ja kokoomuksen Kimmo Sasi ottivat Ylen Ykkösaamussa yhteen Kreikan tuista, mutta löysivät samalla yllättävän paljon yhteistä moitteen sijaa Kreikan toimista. Kreikka on taas noussut valokeilaan EU:n komission, IMF:n ja EKP:n muodostaman troikan matkatessa maahan.
Ilmeisesti Kreikan venkoilu herättää kritiikkiä myös kokoomuslaisten keskuudessa. Ja viimeistään perussuomalaisten kova paine pakottaa kokoomuksen huomioimaan oikeutetun kritiikin paljastamat näkökulmat. Saarakkala muistutti Kreikan velkakaton olleen 120 prosenttia BKT:sta jo eurokriisin puhjettua vuonna 2008. Nyt se on huomattavasti suurempi.
Kreikan tila pahentunut
– Tilanne on siis pahentunut huomattavasti apupaketeista huolimatta. Maa ei varmaan pysy eurossa ilman apupakettia. Olisikin syytä harkita, voisivatko EU-maat yhdessä esittää vaihtoehtoa, että Kreikka lähtisi eurosta, jolloin sillä olisi valuutta, jolla se voisi talouskasvua edistää? Tämä ei tarkoita tietenkään lainojen anteeksiantoa, Saarakkala totesi.
Sasi totesi tämän olevan kova lääke Kreikalle, kuukausia kestävä kaaos.
– Mutta mitään vaihtoehtoa ei saa jättää pois. Eron pitää olla pelotteena. Jos Kreikka ei toteuta sitoumuksiaan niin miksi me auttaisimme? Kreikan historiahan on huono: ensimmäisessä paketissa ei tehty mitään, toisessa paketissa tehtiin, mutta ei ollenkaan mitä sovittiin. Jos nyt lähdetään pakettiin, heillä on kovia haasteita noudattaa sopimuksia. Ei voi olla niin, että toinen osapuoli rikkoo sopimuksia ja me olemme hyväntahtoisia hölmöjä, jotka antavat rahaa, Sasi pohdiskeli.
Kreikan arvion mukaan sosiaalikassoissa on aukkoa 1,8 miljardia euroa. Sasin mukaan se tarkoittaa, että maksuja kerätään heikosti. Veroja ei käytännössä makseta. Tämä on tietynlaista urheilua, vaikka nyt on moraali hieman muuttumassa ja korruptiosta ollaan pääsemässä eroon, Sasi toivoi. Mutta leikata täytyy tai vahvistaa maksuja menoja vastaaviksi.
Saarakkala: Ei lupausta Suomen lisätuista
Kreikan verotulotkin on arvioitu yläkanttiin. Saarakkala toivoi siksi, ettei Suomesta annettaisi minkäänlaista viestiä, että täältä oltaisiin lisätukea antamassa, sanoi hän viitaten pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) taannoiseen luopaukseen lisätuesta, mitä hän hiukan perui jälkikäteen.
– Toivoisin, että pääministerimme ei antaisi maailmalla minkäänlaisia lupauksia siitä, että täältä jatkotukia tulisi. Hän on näin sanonut ja vielä oikonut lausumaansa. Toivoisin, että Kimmo Sasi puolueensa sisällä veisi viestiä, ettei tällaista kuvaa synny, että Suomi mahdollisesti olisi jatkoss antamassa lisää, Saarakkala vetosi.
Sasi vastasi olevan tärkeää, ettei Suomi etukäteen sitoudu mihinkään, vaan katsoo, että Kreikka sitoutuu toimiin, jotka ovat välttämättömiä ja sitten arvioidaan, miten päästään parhaimmin eteenpäin.
– Kreikassa harmittaa erityisesti arroganssi, ylpeys: maa ilmoittaa, ettei se tee lisätoimenpiteitä, mutta haluaa silti lisää rahaa! Minusta se ei ole oikea lähtökohta. Lähtökohan pitää olla, että Kreikka tekee enemmän. Kyllä Kreikan sisältä pitää rahoja löytyä.
– Kreikka on sitoutunut myymään 30 miljardilla valtion omaisuutta. Joitakin miljardeja on myyty. Kreikka on rikas maa lähtökohtaisesti, ja sen pitäisi käyttää omiakin varojaan elämiseen. Kreikan pitää laittaa budjettinsa sellaiseen tasapainoon, ettei tarvitse ottaa lisää velkaa, Sasi totesi.
