

Meillä on asiaa -videosarjassa syvennytään kuntapolitiikan konkarin Maire Villon mietteisiin.
Sastamalan konkarilla viisi vuosikymmentä kunnallispolitiikkaa, ei yhtään poissaoloa kokouksista – kertoo videohaastattelussa kauniista elämästä ja mahlankeitosta
– Jokainen päivä – kaunis päiväni! Näin miettii kuntapolitiikan konkari, farmaseutti ja yrittäjä Maire Villo, pian 80 vuoden elämänkokemuksella ja noin 50 vuoden kokemuksella kunnallispolitiikasta.
Hän kuului kokoomukseen vielä 1990-luvulla alussa. Tuolloin ryhmäkurista ei juurikaan saanut poiketa. Mutta Mairepa poikkesi – ja sai potkut puolueesta.
– En voinut hyväksyä uuden kunnantalon rakennussuunnitelmaa. Mutta sain toisaalta myös kiitosta siksi, että pelastin silloisen Mouhijärven kunnan konkurssilta, niin se minulle sanottiin.
Katso kuvakuunnelma kuntapoliitikko Maire Villon mietteistä. Videolla Maire kertoo elämästään, kerää mahlaa ja valmistaa ”keppisoppaa” eli männynhavujuomaa, – vielä ehdit sinäkin! Juttu jatkuu kuvan alla.
Potkut kokoomuksesta, koti perussuomalaisista
Sastamalassa Pirkanmaalla asuvan Maire Villon poliittinen tie on tosiaan ollut vuosikymmenien mittainen. Tultuaan potkituksi pois Kansallisesta kokoomuksesta 1990-luvun alussa, Villo perusti kuntalaisten kehotuksesta ryhmän nimeltään Mouhijärven sitoutumattomat.
– Meillä meni tosi hyvin ja meillä oli monta valtuutettua, Villo muistelee.
Sitten perustettiin uusi Sastamalan kaupunki, johon Mouhijärvikin liitettiin. Villo huomasi heti, ettei sitoutumattomuus onnistuisi uudessa kaupungissa.
– Puoluepolitiikka kun on nykyään niin paljon hektisempää ja kannat voivat muuttua nopeammin.
Maire Villo mietti tuolloin uutta ”poliittista kotia”. Sellaiseksi osoittautui Perussuomalainen puolue.
– Pääsin valtuustoon ”persuna” ja olen nyt ollut puolueessa kaksi kautta, kertoo Villo, joka on Sastamalan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja ja uuttera vaalivastaava.
”Suomalaisten ei tule määräillä meitä, eikä muiden meitä”
Miksi sitten nimenomaan Perussuomalaiset?
– Nimi sen jo kertoo, vastaa Maire Villo ja korostaa perussuomalaisuuden ydinfilosofiaa eli vakaata halua puolustaa suomalaisten omaa itsemääräämisoikeutta.
– Ihmisellä pitää olla oikeus vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin. Suomalaisten ei tule määräillä muita, eikä muiden meitä.
Maire Villolle tärkeintä on oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen, inhimillisyys, elämän arvokkuus, tasa-arvo, tasapuolisuus ja työnteon mielekkyys.
– Yrittäminen on meille tärkeää. Verotus ei saa olla liian kireää vaan työnteon on oltava kannattavaa. Näin voimme paremmin huolehtia apua tarvitsevista. Turhalle byrokratialle ja sääntelylle me sanomme: ”Kiitos ei!”
Myös sananvapaus on perussuomalaisuuden ytimessä.
– Olemme rohkeita ja suorapuheisia. Totuutta pitää katsoa vääristelemättä, ei vaikenemalla.
Viisi vuosikymmentä kunnallispolitiikkaa – eikä yhtään poissaoloa kokouksista
Maire Villo on nainen, joka on ollut puheenjohtajana niin kunnanvaltuustossa kuin kunnanhallituksessakin yhteensä kahdeksan vuoden ajan, ja jäsenenä liki jokaisessa lautakunnassa. Poissaoloja kunnanvaltuuston kokouksista on kertynyt 0 kappaletta.
– Politiikka on tuonut sisältöä minun elämääni; haasteita ja sivistystä. Se on rikastuttanut elämääni henkisesti, Villo miettii kuluneita vuosia.
Tärkeintä kuntapolitiikassa on Villon mukaan se, että pidetään huolta kuntalaisten edusta.
– Omaneduntavoittelun saa unohtaa. Talouden lainalaisuudet ja muut tosiasiat on pidettävä kirkkaina mielessä. Ja ihmissuhteet tulee aina pitää kunnossa, sillä yksin ei pysty saamaan aikaan mitään.
Muutoksia kuntapolitiikassa: tasa-arvon ja vallan käsite
Verratessa entisaikoja nykyisyyteen Villo nostaa esiin muutokset tasa-arvossa.
– Tasa-arvo päätöksenteossa on aivan erilaista kuin silloin, kun olin nuori. Nyt huomioidaan miehet ja naiset, sillä ennen kaikki saattoivat olla samaa sukupuolta. Nuoret ovat politiikassa mukana, on uusia puolueita ja järjestöjä.
Muutos näkyy myös vallassa.
– Viranhaltijoiden valta tuntuu kasvaneen, ja valtuutetun mielipidettä voidaan väheksyä. Jos esität kritiikkiä, olet huonosti käyttäytyvä. Se on erikoista se.
Maire Villon mukaan kunnissa on monin paikoin haasteena on se, että väki vähenee, ikärakenne muuttuu ja syntyvyys laskee.
– Oppilasmäärät vähenevät, kouluja suljetaan. Kunnalliset palvelut supistuvat tai karkaavat kauemmaksi käyttäjiltä. Asioita voidaan valmistella piilossa tai ne tuodaan päätettäviksi isoissa kokonaisuuksissa.
Maire Villo korostaakin sitä, että tuleva SOTE-uudistus on erittäin tärkeä valvottava asia, jotta kuntalaiset saisivat hyvän palvelun kauas tulevaisuuteen.
Tulevaisuuden ei pidä ahdistaa vaan olla toivoa täynnä
Kuntapolitiikka on yksi osa Maire Villon sisäisesti rikasta elämäntaivalta. Työurallaan hän oli apteekissa töissä melkein neljä vuosikymmentä ja eteni harjoittelijasta farmaseutiksi. Samaan aikaan hän oli äiti kahdelle lapselle ja toimi lypsykarjatilan emäntänä. Nyt hän, lähes kahdeksankymppisenä naisena, odottaa jälkeen pääsyä kylvötöihin.
– Kun tätä elämääni tässä mietin, niin aina ei ole ollut helppoa. Tunnen olevani elämäni jatkoajalla. Kun ajattelen mennyttä, niin yhtäkään päätöstä en tekisi toisin, enkä näe mitään kaduttavaa, Maire miettii aurinkoinen hymy kasvoillaan.
– Ympärillä on huikaisevaa kauneutta ja hyvää. Tulevaisuuden ei pidä ahdistaa, vaan tulevaisuus olkoon toivoa täynnä!
MARIA ASUNTA
JK: Ohjeet mahlan keruuseen löydät esimerkiksi tältä sivulta. Mahlaa saa kerätä vain maanomistajan luvalla. Jos haluat tehdä terveellistä havupuujuomaa eli keppisoppaa, niin klikkaapa ohjeet tästä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









