LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sivistysvaliokunnan jäsen, perussuomalainen kansanedustaja Sara Seppänen vaatii opetusministeriötä ja Opetushallitusta ryhtymään välittömiin ja määrätietoisiin toimiin kouluissa tapahtuvien väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Viimeaikaiset vakavat tapaukset osoittavat, että koulujen keinot eivät enää riitä takaamaan turvallista oppimisympäristöä.
Tapauksia on ollut viime aikoina kiihtyvään tahtiin: puukotus alakoulussa Helsingissä ja Porvoossa oppilas haavoitti teräaseella toista oppilasta ja opettajaa.
– Koulut eivät saa jäädä yksin väkivallan ja uhkatilanteiden keskelle. Jokaisella oppilaalla ja jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen koulupäivään. Tämä on vähimmäisvaatimus sivistysvaltiolle, Sara Seppänen sanoo.
Espoon suomenkielisen perusopetuksen viime vuoden arviointiraportti paljastaa huolestuttavan kehityksen: väkivalta kouluissa on lisääntynyt.
Raportissa todetaan, että väkivallan uhka ja toteutuneet väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet, ja väkivallan kerrotaan olevan jopa päivittäistä. Henkilöstö altistuu fyysiselle ja henkiselle väkivallalle puuttuessaan tilanteisiin.
Espoon 70:stä suomenkielisestä peruskoulusta väkivalta ja sen uhka on arvioitu suureksi tai sietämättömäksi riskiksi peräti 19 koulussa.
– Me emme voi jäädä odottamaan, että joku mahdollisesti pääsee hengestään koulupäivän aikana. Meidän on toimittava nyt, Seppänen painottaa.
Seppänen vaatii selkeitä ja velvoittavia valtakunnallisia ohjeita väkivaltatilanteiden käsittelyyn. Hänen mielestään koulujen nykyiset toimintamallit vaihtelevat liikaa kunnittain ja kouluittain, mikä vaarantaa sekä oppilaiden että henkilökunnan turvallisuuden.
– On yksinkertaisesti kestämätöntä, että jotkut koulut joutuvat itse rakentamaan kriisitoimintansa alusta asti. Tarvitsemme välittömästi valtakunnalliset, selkeät ja velvoittavat ohjeet, joita jokainen koulu noudattaa. Opetusministeriön ja opetushallituksen on otettava vastuu tilanteesta.
Seppänen esittää myös uuden kouluturvallisuuden kriisiyksikön perustamista opetusministeriön alaisuuteen, Opetushallitukseen. Yksikkö tarjoaisi kouluille välitöntä tukea vakavissa väkivaltatilanteissa, auttaisi selvitystyöissä ja tukisi ennaltaehkäisevää työtä.
– Meillä on kriisiyksiköt lähes kaikkeen muuhun – mutta ei kouluväkivaltaan. Tilanteet eivät odota, eikä tukea saa tulla viikkojen viiveellä. Koulujen on saatava apua saman tien, kun vakava tilanne syntyy. Kuntiin tarvitaan kriisiryhmä, jossa poliisi voi olla mukana. Tämä ryhmä olisi mukana tilanteiden selvittämisessä, Seppänen sanoo.
Seppänen vaatii myös henkilökunnan oikeuksien ja turvallisuuskoulutuksen varmistamista. Seppänen korostaa, että opettajat ja koulun muu henkilökunta eivät voi toimia ilman riittäviä valtuuksia ja koulutusta.
– Opettajien työhyvinvointi ja jaksaminen ovat koetuksella. Henkilökunnalla täytyy olla selkeät oikeudet puuttua väkivaltaan ja sen uhkaan. Turvallinen koulu syntyy vain, jos sen aikuiset voivat tehdä työnsä ilman pelkoa.
Seppänen muistuttaa, että kyse ei ole yksittäistapauksista vaan kehityssuunnasta, joka on käännettävä välittömästi.
– Ennaltaehkäisy ei voi odottaa sitä päivää, kun väkivalta osuu oman koulun kohdalle. Opetusministeriön ja Opetushallituksen on herättävä tilanteen vakavuuteen nyt – ei myöhemmin.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että kehitysmaista tuleva maahanmuutto heikentää suomalaisten koulujen osaamistasoa segregaation kautta ja muodostaa rasitteen julkiselle taloudelle. Purra tuo esille, että suomalaislasten määrän vähenemistä ei voi korvata maahanmuuttajilla kouluissa eikä väestössä laajemmin.
Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Hallitus on päättänyt rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Päätös on osa toimia, joilla vahvistetaan Suomen osaamistasoa, talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Suomalaisissa kouluissa on aika palauttaa kynät ja kirjat osaksi jokaisen oppilaan arkea, vaatii erityisopettajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Perustaidot ja -tiedot, selkeät rutiinit, ennakointikyky, opettajan auktoriteetti sekä arjen perusasiat ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa lasten ja nuorten oppimisessa, kasvamisessa ja kehittymisessä, Strandman painottaa.
Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
