Suomen kieli on jo nyt paineen alla, kun englannin asema vahvistuu korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa ja työelämässä. Mikäli koulutuspolitiikalla edistetään entisestään englanninkielistymistä, on Jaana Strandmanin ja Sara Seppäsen mukaan vaarana, että suomi kaventuu arjen kieleksi ja menettää asemansa sivistys-, tiede- ja hallintokielenä.
– Lukio on keskeinen vaihe nuoren kielellisen ajattelun ja identiteetin rakentumisessa. Yleissivistävän koulutuksen tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden äidinkielen taitoa ja kykyä ilmaista vaativia ajatuksia suomeksi. Jos opetuksen ydinkieli siirtyy englanniksi, nämä taidot heikkenevät väistämättä, edustajat huomauttavat.
Kyse on kielivastuusta
Kansainvälisyys ei edellytä suomen kielen syrjäyttämistä. Suomessa toimii jo vakiintunut ja kansainvälisesti tunnustettu IB-lukiokoulutus, joka vastaa kansainvälisiin tarpeisiin. Siksi erillinen kansallinen englanninkielinen lukiotutkinto on tarpeeton ja uhkaa hajauttaa koulutusresursseja sekä heikentää suomenkielisen lukiokoulutuksen asemaa.
– Kysymys ei ole kielivastaisuudesta, vaan kielivastuusta. Suomen kielen säilyminen vahvana edellyttää tietoisia poliittisia päätöksiä. Yleissivistävän koulutuksen ydinkielen tulee olla suomi, joka on suomalaisen yhteiskunnan yhteinen kieli ja perusta.
– Suomi voi olla avoin ja kansainvälinen ilman, että se luopuu omasta kielestään. Peruskoulussa saavutettuja suomen kielen taitoja on syvennettävä lukiokoulutuksessa, jotta yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava vahva suomen kielen osaaminen säilyy myös tulevaisuudessa, edustajat vaativat.