Sipilä ja Orpo puivat hallituspuolueiden välirikon syitä tiedotustilaisuudessa. Keskeisiksi hallituksen hajottamisen syiksi mainittiin erilainen arvopohja sekä Halla-ahon Brysselin sijaintipaikka.

Sekä keskustan että kokoomuksen puheenjohtajat sanoivat maanantai-iltana arvostaneensa puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) kanssa käymäänsä keskustelua: se oli hyvä, avoin ja rehellinen.

– Hän on älykäs ja analyyttinen puheenjohtaja, joka tietää mitä hän haluaa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kehui.

Sipilä arvioi myös, että hallitusohjelman yksityiskohdista olisi päästy yhteisymmärrykseen myös maahanmuuton osalta ja myös hallitusohjelman kirjauksissa EU:sta päästiin eteenpäin.

Mutta Sipilää ja valtionvarainministeri Petteri Orpoa (kok.) arvelutti, pystyisikö hallitus olemaan riittävän toimintakykyinen silloin, kun tarvitaan nopeita ja joustavia päätöksiä esimerkiksi EU-asioissa.

Erääksi eteen tulevaksi esimerkiksi Sipilä mainitsi EU:n puolustusyhteistyön, joka tulee jo seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Se merkitsee EU:n integraatiota, yhtenäisyyden syvenemistä, jota Halla-aho vastustaa, mutta olisi Suomen etu. Hallitus on jo linjannut menevänsä siellä eteenpäin. Voisiko hallitus päättää sujuvasti tällaisesta asiasta Halla-ahon johtaessa perussuomalaisia?

– Ei voi tulla epävarmuutta, voimmeko tehdä päätöksiä näistä asioista, Sipilä painotti.

”Yhteistyö sujuu arvopohjan varassa”

Tämä liittyi Sipilän mukaan arvoihin. Vaikka hallitusohjelman yksityiskohdista olisi voitu sopia, eteen tulee aina asioita, joista ei ole voitu sopia. Yhteisen arvopohjan varassa voidaan luottaa siihen, että asioista voidaan sopia joustavasti.

Kolmen puolueen hallituksessa on aina välttämättä erilaisia arvoja. Eikä kyse ole oikeista ja vääristä arvoista, vaan erilaisista arvoista. Esimerkiksi ihmisarvoa kuitenkin mitataan pakolaispolitiikan käytännön yksityiskohdissa. Kolmen hallituksessa on arvoja venytetty ehkä jo äärimmilleen. Nyt oli riski, että arvoeroa tulee lisää. Jos päättäminen on nytkin ollut joskus vaikeaa, jatkossa se voisi mennä ihan mahdottomaksi, Sipilä perusteli.

Etänä ei voi johtaa

Toimintakykyyn liittyi myös Halla-ahon halu pysyä jatkossakin Brysselissä. Sipilän mukaan hallitus työskentelee lähes päivittäin triona eli puolueiden puheenjohtajat puivat asioita tilanteen mukaan yhdessä silloin, kun ne jumittuvat muualla.

Halla-aho esitti tähän ratkaisumallia, jossa asioita olisi ratkaistu avustajan tai puoluetoimiston kautta. Sipilälle ja Orpolle tämä ei kuitenkaan käynyt: johtajan olisi pitänyt olla paikalla.

Sipilä mainitsi myös ministerien henkilöt, vaikka heistä ei ollutkaan suoraan puhetta: Halla-aho oli kertonut periaatteet, joiden nojalla ministerit valitaan.

Ministerien puheista sai vaikutelman, että perussuomalaisten hylkääminen oli tärkeämpää Orpolle. Hän puhui pitkään länsimaisista ihmisarvoista ja sanoi arvokysymyksen ja perussuomalaisten henkilövalintojen olevan tärkeä ja vaikea kysymys myös oman puolueensa jäsenistölle. Hän sanoi haluavansa hallituksen työtä vahvalla omalla selkänojalla. Hän epäili myös, onko perussuomalaiset nyt toimintakykyinen puolue.

Eduskuntaryhmät keskustelevat ensin

Sipilä sanoi odottavansa ensin, mitä keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmät miettivät asiasta tänä iltana ja perussuomalaisten ryhmä tiistaina kello 13 alkavassa kokouksessaan. Sitten hän kävelee todennäköisesti presidentin puheille ja pyytää hallituksen eroa. Sitten hän menee suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajan luokse, jolloin nimitetään hallitustunnustelija. Sitten alkavat neuvottelut eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa.

Sipilä toivoi, että toimintakykyinen hallitus saadaan kasaan pian, mutta neuvotteluista voi tulla pitkätkin. Ensin katsotaan, keitä hallitus kiinnostaa yleensä, sitten katsotaan, mitä pitäisi muuttaa. Hallitusohjelmakin voidaan joutua avaamaan ja joitakin tarkistuksia siihen tehdään joka tapauksessa.

Toimintakykyisen hallituksen pitää huolehtia talouden käänteen jatkumisesta ja viedä uudistukset maaliin, Sipilä korosti.

Veli-Pekka Leskelä