

LEHTIKUVA
Slunga-Poutsalo: Kaikki palvelut yhdelle luukulle
Ratkaisua vähävaraisten lapsiperheiden ongelmiin haetaan yhdistämällä perheiden saamat palvelut saman katon alle.
Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta, mutta jo 2000-luvun alussa heitä oli 129 000. Vuonna 2007 köyhissä perheissä eli 151 000 lasta, ja vuonna 2014 tehdyssä THL:n tutkimuksessa kerrotaan, että 160 000 on uhkaavasti lähestymässä.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo uskoo, että ratkaisu löytyy palveluista: nykyisen hallituksen pitäisi saada kaikki ”yhdelle luukulle”.
– Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä on merkittävässä roolissa. Haasteena on tietenkin valtion taloudellinen tilanne, mutta jos saataisiin esimerkiksi kaikki sosiaalituet Kelalle, perheelle riittäisi mennä vain yhdestä ovesta sisään. Kynnys on helpompi. Perheitä voisi myös neuvoa, mitä kaikkia palveluita heille on saatavilla.
– Erityisesti kunnilla on perheistä suurin vastuu, Riikka sanoo.
Omakohtaista kokemusta
Kuntien tarjoamissa palveluissa on paljon vaihteluita, ja esimerkiksi kotiapu on tärkeää.
– Minulla on omakohtaista kokemusta aiheesta. Kun olin kotona lapsen kanssa, kunta tarjosi lastenhoitajan siksi aikaa, jotta pystyin osallistumaan koulun pääsykokeeseen, Riikka kertoo.
Kuntien palvelut vaikuttavat myös silloin, jos perhe kohtaa kriisin. Näihin tilanteisiin kunnan pitäisi reagoida nopeasti.
– Esimerkiksi taloudelliset ongelmat voivat viedä sellaiseen kierteeseen, että lopulta perheen tarvitsemat palvelut maksavat huomattavasti enemmän.
Seuraavissa vaaleissa nämä seikat nousevat perussuomalaisten keskiöön.
– Pidetään huoli esimerkiksi siitä, että kunnat tarjoavat lapsiperheille palveluita, joissa ei ole liian suuria osallistumismaksuja. Erityisesti soteuudistuksen jälkeen kuntien palvelut ovat tärkeässä roolissa.
Edellisen hallituksen leikkaukset tuntuvat
Riikka uskoo, että perheiden köyhtyminen on seurausta viime hallituskaudella tehdyistä päätöksistä. Edellinen hallitus mm. halusi jakaa vanhempainvapaan niin, että molemmat vanhemmat hoitavat lasta kotona. Päätöstä kannatti hallituspuolueiden lisäksi kristillisdemokraatit.
– Meille perussuomalaisille tämä on iso juttu. Olemme sitä mieltä, että viisaus asuu kotona, ja että ihmisten olisi hyvä itse päättää.
Riikka myös muistuttaa, kuinka edellinen hallitus leikkasi lapsilisiä niin, että esimerkiksi yhden lapsen perhe menetti kahdeksan euroa kuussa.
– Nyt on noussut suuri haloo siitä, kun nykyinen hallitus on leikkaamassa 0,82 prosenttia lapsilisistä. Yhden lapsen perheelle tämä tarkoittaa 82 sentin vähennystä, Riikka sanoo ja jatkaa:
– Sanotaan, että nykyinen hallitus ei piittaa lapsiperheistä. Helposti unohdetaan, mitä viime hallituksessa saatiin aikaiseksi.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.