Suomi ja muut sopimusosapuolet allekirjoittivat Helsingissä sopimuksen hybridiuhkien vastaisen osaamiskeskuksen perustamisesta. Keskuksen sihteeristö sijoitetaan Helsinkiin. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) avasi tilaisuuden.

– Suomi on ylpeä, että pystymme vastaamaan näihin uhkiin, kahdesta syystä. Tämä on konkreettinen tapa parantaa vastustuskykyämme. Toisekseen tämä vahvistaa tosi tehokkaasti EU:n ja Naton yhteistyötä, Soini perusteli.

Yhteistyö luonnollisesti lisää Suomen turvallisuutta. Mutta ei vain näin päin.

– Me emme vain kuluta turvallisuutta, vaan me myös tuotamme sitä, Soini totesi.

Samoin EU:n ja Naton edustajat kiittivät Suomen osuutta ja osaamista hankkeessa myös yhtenä läheisimmistä Naton rauhankumppanimaista.

Keskuksen perustavat kahdeksan maata Suomi mukaan lukien. Naton ulkopuolisia maita ovat Suomi ja Ruotsi. Loput allekirjoittajat ovat Saksa, Yhdysvallat, Latvia, Liettua, Puola ja Iso-Britannia.

Keskus toimii yhteistyössä niin EU:n kuin Naton kanssa. Keskukseen toivotaan jatkossa lisää jäsenmaita niin Nato-maista kuin muualtakin EU:sta.

Naton työ tällä alueella tärkeää

Soinin mukaan hybridiuhkiin vastaaminen kuuluu kansalliseen kyvykkyyteen, mutta ongelmat eivät rajoitu maiden sisälle. Siksi niihin vastaaminen kuuluu EU- ja Nato-tasolle.

– Hybridiuhkiin vastaaminen, vastustuskyky on yksi EU:n prioriteeteista. EU on ottanut askeleita eteenpäin myös kriittisten infrastruktuurien suojaamisessa energiasektorilla ja muualla. Seuraava askel on strategisen keskuksen perustaminen hybridiuhkia vastaan. Se tarjoaa ensiluokan ymmärrystä hyridivaikutuksesta. Uhkiin vastaaminen on myös transatlanttista. Me jaamme toiminnan päämäärät EU:n ja Naton välillä. Naton työ tällä alueella on tärkeää myös EU:lle, Soini totesi.

Suomelle tarjottiin mahdollisuutta tällaisen keskuksen perustamiseen EU:sta joitakin aikoja sitten. Suomi ja ulkoministeri Soini henkilökohtaisesti tarttuivat tilaisuuteen halukkaasti. Samoihin aikoihin kävi ilmi, että myös Naton piirissä kaavailtiin vastaavaa ideaa. Niinpä päätettiin yhdistää nämä ideat molempien organisaatioiden osalta.

Samaan aikaan perustettiin myös Brysseliin EU-tasoinen keskus Hybrid Fusion Cell, joka on saman hybridivaikuttamisen vastaisen toiminnan toinen ulottuvuus, kertoo EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen Suomen ulkoministeriöstä.

Hallitusten välistä yhteistoimintaa

Suurin osa keskuksen toiminnasta tapahtuu hallitusten välisesti. Sihteeristö sijaitsee Helsingissä ja sen budjettiin varataan 1,5-2 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseessä on ensimmäinen yhteinen hybridiuhkiin keskittyvä keskus myös Naton piirissä, vaikka sitä sivuavia keskuksia on siellä täällä, lähimpänä Tallinnassa sijaitseva kyber-uhkien osaamiskeskus.

Keskus tutkii ja kehittää hybridiuhkien vastaista toimintaa ja toteuttaa yhteisiä harjoituksia, ja auttaa tunnistamaan, millaisia hybridiuhkia yhteiskunnassamme on. Se pyrkii lisäämään jäsenmaiden tietoa hybridiuhkista ja parantamaan taitoa niihin vastaamisesta.

Käsite on laaja. Se sisältää informaatiovaikuttamista ja lähempänä sotatilaa olevaa toimintaa Krimin vihreisiin miehiin asti.

Mennäänkö tässä lähemmäs Natoa kuin koskaan?

– Tämä yksittäinen hanke ei lähennä Natoon sen kummemmin. Suuri askel otettiin silloin, kun Suomi liittyi Naton rauhankumppaniksi, Arvonen vastaa.

Hybridivaikuttaminen on tullut jäädäkseen

Hybridivaikuttaminen voi olla laajaa. Se on tullut Eurooppaan jäädäkseen. Syypäitä voi etsiä idän suunnalta. Krimin valtaus oli yksi esimerkki. Hybridivaikuttaminen pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. Voidaan pyrkiä vaikuttamaan tiedonvälitykseen tai levittää huhuja sosiaalisessa mediassa.

Myös vaaleihin on pyritty vaikuttamaan. Maahanmuuttovirtoja voidaan käyttää hybridisodankäynnin välineinä, samoin maahanmuuttajia voidaan pyrkiä radikalisoimaan.

– Tämä panee vastustuskykymme testiin, Soini sanoi.

Väärät huhut pitää torjua heti

Soini kertoi, että Isikseen on houkuteltu myös suomenkielisillä nettisivuilla. Imatran kolmoismurhasta taas levitettiin huhua, että suomalainen sotilas olisi ampunut kolme venäläistä naista, mikä ei pitänyt paikkaansa.

– Suomi suhtautuu kaikkeen hybridivaikuttamiseen ja disinformaatioon kriittisesti, tuli se mistä päin maailmaa tahansa. Koetamme kehittää vastustuskykyä kovasti. Olennaista on kertoa heti oikeaa tietoa ennen kuin joku disinformaatio ehtii väliin, Soini totesi.

Myös Soini sanoo, ettei tässä tehdä sinänsä sellaista uutta, mitä ei olisi EU:n ja Naton kanssa ennenkin tehty. Nyt on vain uusi ulottuvuus lisää.

Veli-Pekka Leskelä

Tagit