

Soini: ”Hybridiuhkiin vastaaminen on yksi EU:n prioriteeteista”
Suomi ja muut sopimusosapuolet allekirjoittivat Helsingissä sopimuksen hybridiuhkien vastaisen osaamiskeskuksen perustamisesta. Keskuksen sihteeristö sijoitetaan Helsinkiin. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) avasi tilaisuuden.
– Suomi on ylpeä, että pystymme vastaamaan näihin uhkiin, kahdesta syystä. Tämä on konkreettinen tapa parantaa vastustuskykyämme. Toisekseen tämä vahvistaa tosi tehokkaasti EU:n ja Naton yhteistyötä, Soini perusteli.
Yhteistyö luonnollisesti lisää Suomen turvallisuutta. Mutta ei vain näin päin.
– Me emme vain kuluta turvallisuutta, vaan me myös tuotamme sitä, Soini totesi.
Samoin EU:n ja Naton edustajat kiittivät Suomen osuutta ja osaamista hankkeessa myös yhtenä läheisimmistä Naton rauhankumppanimaista.
Keskuksen perustavat kahdeksan maata Suomi mukaan lukien. Naton ulkopuolisia maita ovat Suomi ja Ruotsi. Loput allekirjoittajat ovat Saksa, Yhdysvallat, Latvia, Liettua, Puola ja Iso-Britannia.
Keskus toimii yhteistyössä niin EU:n kuin Naton kanssa. Keskukseen toivotaan jatkossa lisää jäsenmaita niin Nato-maista kuin muualtakin EU:sta.
Naton työ tällä alueella tärkeää
Soinin mukaan hybridiuhkiin vastaaminen kuuluu kansalliseen kyvykkyyteen, mutta ongelmat eivät rajoitu maiden sisälle. Siksi niihin vastaaminen kuuluu EU- ja Nato-tasolle.
– Hybridiuhkiin vastaaminen, vastustuskyky on yksi EU:n prioriteeteista. EU on ottanut askeleita eteenpäin myös kriittisten infrastruktuurien suojaamisessa energiasektorilla ja muualla. Seuraava askel on strategisen keskuksen perustaminen hybridiuhkia vastaan. Se tarjoaa ensiluokan ymmärrystä hyridivaikutuksesta. Uhkiin vastaaminen on myös transatlanttista. Me jaamme toiminnan päämäärät EU:n ja Naton välillä. Naton työ tällä alueella on tärkeää myös EU:lle, Soini totesi.
Suomelle tarjottiin mahdollisuutta tällaisen keskuksen perustamiseen EU:sta joitakin aikoja sitten. Suomi ja ulkoministeri Soini henkilökohtaisesti tarttuivat tilaisuuteen halukkaasti. Samoihin aikoihin kävi ilmi, että myös Naton piirissä kaavailtiin vastaavaa ideaa. Niinpä päätettiin yhdistää nämä ideat molempien organisaatioiden osalta.
Samaan aikaan perustettiin myös Brysseliin EU-tasoinen keskus Hybrid Fusion Cell, joka on saman hybridivaikuttamisen vastaisen toiminnan toinen ulottuvuus, kertoo EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen Suomen ulkoministeriöstä.
Hallitusten välistä yhteistoimintaa
Suurin osa keskuksen toiminnasta tapahtuu hallitusten välisesti. Sihteeristö sijaitsee Helsingissä ja sen budjettiin varataan 1,5-2 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseessä on ensimmäinen yhteinen hybridiuhkiin keskittyvä keskus myös Naton piirissä, vaikka sitä sivuavia keskuksia on siellä täällä, lähimpänä Tallinnassa sijaitseva kyber-uhkien osaamiskeskus.
Keskus tutkii ja kehittää hybridiuhkien vastaista toimintaa ja toteuttaa yhteisiä harjoituksia, ja auttaa tunnistamaan, millaisia hybridiuhkia yhteiskunnassamme on. Se pyrkii lisäämään jäsenmaiden tietoa hybridiuhkista ja parantamaan taitoa niihin vastaamisesta.
Käsite on laaja. Se sisältää informaatiovaikuttamista ja lähempänä sotatilaa olevaa toimintaa Krimin vihreisiin miehiin asti.
Mennäänkö tässä lähemmäs Natoa kuin koskaan?
– Tämä yksittäinen hanke ei lähennä Natoon sen kummemmin. Suuri askel otettiin silloin, kun Suomi liittyi Naton rauhankumppaniksi, Arvonen vastaa.
Hybridivaikuttaminen on tullut jäädäkseen
Hybridivaikuttaminen voi olla laajaa. Se on tullut Eurooppaan jäädäkseen. Syypäitä voi etsiä idän suunnalta. Krimin valtaus oli yksi esimerkki. Hybridivaikuttaminen pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. Voidaan pyrkiä vaikuttamaan tiedonvälitykseen tai levittää huhuja sosiaalisessa mediassa.
Myös vaaleihin on pyritty vaikuttamaan. Maahanmuuttovirtoja voidaan käyttää hybridisodankäynnin välineinä, samoin maahanmuuttajia voidaan pyrkiä radikalisoimaan.
– Tämä panee vastustuskykymme testiin, Soini sanoi.
Väärät huhut pitää torjua heti
Soini kertoi, että Isikseen on houkuteltu myös suomenkielisillä nettisivuilla. Imatran kolmoismurhasta taas levitettiin huhua, että suomalainen sotilas olisi ampunut kolme venäläistä naista, mikä ei pitänyt paikkaansa.
– Suomi suhtautuu kaikkeen hybridivaikuttamiseen ja disinformaatioon kriittisesti, tuli se mistä päin maailmaa tahansa. Koetamme kehittää vastustuskykyä kovasti. Olennaista on kertoa heti oikeaa tietoa ennen kuin joku disinformaatio ehtii väliin, Soini totesi.
Myös Soini sanoo, ettei tässä tehdä sinänsä sellaista uutta, mitä ei olisi EU:n ja Naton kanssa ennenkin tehty. Nyt on vain uusi ulottuvuus lisää.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.