Soini maitoskandaalista: Suomen menestys salongeissa muuttunut matalan torpan balladiksi

Onko Suomi jäänyt EU:n maitotukiskandaalissa jälleen mopen osille? Tätä kysyi Timo Soini (ps.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Suomi oli jäänyt komissaarin päätöksellä vaille maitotalouden ylimääräisiä EU-tukia, jotka Baltian maat saivat.

– Suomi on tuhannen miljoonan euron nettomaksaja, mutta vaikutusvalta vähenee. Meille on toitotettu jatkuvasti, että Suomi istuu niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Missä pöydissä me istuimme silloin, kun tästä asiasta päätettiin, Soini (ps.) kysyi.

– Suomen valssi salongeissa on muuttunut matalan torpan balladiksi, Soini sivalsi.

Maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) puolustautui toteamalla, että valtio on myöntänyt tukea maatiloille 20 miljoonaa heti, kun tieto pakotteista tuli.

Heikkilä: Olemme ajopuun asemassa

Maatalousvaliokunnan jäsen Lauri Heikkilä (ps.) moitti, että Suomi on ajopuun asemassa. Vastapakotteet vaikuttavat epäsuotuisasti etenkin maitoalalle ja sika- ja siipikarjatiloihin. Hallitus on vakuuttanut, että Suomi saa tukea EU:n rahoista.

– Mutta tänään tuli tiedote, että maatalouskomissaari Phil Hogan ymmärtää suomalaisten maitotilojen ongelmat, mutta kuitenkaan rahaa ei ole suomalaisten tukeen. Muualle tukea on annettu 193 miljoonaa euroa. Koska saamme konkreettisia vastauksia tilanteeseen? Maatiloilla ei ole aikaa odottaa, Heikkilä painotti.

Orpo vastasi, että EU:n päätös jättää Suomi vaille tukia oli suuri pettymys, eikä Suomi hyväksy sitä.

Suomi vie maitoalan tuotannostaan Venäjälle 25 prosenttia, mikä on erittäin merkittävää.

– Hogan on ilmoittanut, että Suomi on mukana neuvotteluissa ja EU ymmärtää Suomen tilanteen, Orpo väitti.

Tilastojen mukaan Baltian viljelijät ovat menettäneet neljäsosan tuloistaan, mutta Suomen tuottajien tulot eivät ole laskeneet yhtä paljon. Tämä johtuu siitä, että Suomessa toimii osuuskuntajärjestelmä, joka tasaa tuottajien tappioita.

– Meidän pitää osoittaa EU:lle, että tulot ovat pienentyneet samalla tavalla osuuskunnan sisällä, Orpo totesi.

Pitääkö viljelijän mennä konkurssiin?

Soini kysyi tällöin, pitääkö maanviljelijällä mennä vieläkin huonommin saadakseen tukea – pitääkö mennä konkurssiin asti?

– Näinhän Talvivaarassa kävi: konkurssin jälkeen tuli 60 miljoonaa, Soini kysyi.

– Onko EU:ssa yhtään toista maata, joka on hakenut maatalouden korvauksia, mutta ei ole niitä saanut? Espanja sai tukia persikoistaan, Puola omenoistaan ja Baltia maidostaan. Miksi me aina jäämme mopen osalle, Soini hämmästeli.

Orpo korosti jälleen, että hallitus antoi nopeasti 20 miljoonaa euroa maataloudelle. Hallitus seuraa tilannetta ja keskittyy neuvotteluihin Brysselin virkamiesten ja komissaarien kanssa. Tukea on saatu valtionpäämiestasolta, mutta vielä pitää vakuuttaa komissaaritkin.

– Puolan valtava tuotanto ei ole paljon omenoistaan kostunut, Orpo väitti.