
Sosiaalidemokratia kuihdutti itse itsensä
Mielipidetiedustelujen mukaan Italian sunnuntaiset vaalit tietävät yhtä lisänaulaa Euroopan sosiaalidemokratian arkkuun. Toisen maailmansodan jälkeisen ajan suuri poliittinen liike on menettänyt äänestäjiään. Siihen ei ole yksittäistä syytä.
Sosiaalidemokratia on vuosikymmenten saatossa tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Liike ei ole onnistunut sopeutumaan tekemiinsä muutoksiin taloudessa ja yhteiskunnassa.
Suomen Uutiset totesi sosiaalidemokratian kuihtuvan Euroopasta. Liikkeen näivettyminen on odotettavaa ensi vuoden europarlamenttivaaleissa. Mitä aikansa suurelle liikkeelle on oikein tapahtunut?
Saksassa kannatus puoliintunut 20 vuodessa
Sosiaalidemokratian kuihtuminen on ollut joissain Euroopan maissa hidasta. Toisissa maissa muutokset politiikan kentällä on tapahtunut yhdessä hujauksessa.
20 vuotta sitten Saksassa SPD kirjasi itselleen 40,9 prosentin vaalituloksen. Viime vuoden syyskuussa puolue jäi vaivaiseen 20,5 prosenttiin. Pudotus on tullut hiljalleen. Vuonna 2002 SPD ja CDU/CSU olivat käytännössä tasoissa. SPD menetti kannatuksestaan vain vähän.
Vuoden 2005 vaaleissa puolue otti enemmän takapakkia, kun SPD hajosi kahtia. Tuleva vasemmistopuolue Linke rohmusi SPD:n ääniä ja jäseniä. Tuolloin Saksassa alkoi Angela Merkelin ensimmäinen kausi liittokanslerina. SPD:n laskun yksi syy on edellisen SPD:n liittokansleri Gerhard Schröderin Agenda 2010 -ohjelma.
Ohjelmassa uudistettiin eritoten työmarkkinajärjestelmää, koska Saksan talous oli vuosituhannen vaihteessa kilpailukyvytön. Uudistukset olivat myrkkyä sosiaalidemokraattien perinteelle. Vasemmistopuolue kiitti ja kumarsi.
Viime vaaleissa SPD:n pudotus jyrkkeni, koska puolue oli saksalaisten makuun liian maahanmuuttomyönteinen. Rajua maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä esittänyt vaihtoehtopuolue AfD nousi uutena puolueena liittopäiville 94 edustajallaan.
Savupiipputeollisuus vähentynyt – keskiluokka kasvanut
Euroopan teollinen tuotanto on kokenut rajun teknologisen kehityksen. Savupiipputeollisuus ja liukuhihnatyöt ovat automatisoituneet robotiikan myötä. Perinteiset duunariammatit ovat vähentyneet niin Saksassa kuin muissakin läntisissä Euroopan maissa.
Sosiaalidemokratian tarve yksinkertaisesti väheni kansalaisten vaurastuessa. Luokkajako hämärtyi – aivan kuten demarit ovat halunneetkin. Sosiaalidemokraatit ovat useissa Euroopan maissa kulkeutuneet kohti poliittista keskustaa, mutta samalla he ovat kadottaneet identiteettinsä.
Sosiaalidemokraattia ei erota enää konservatiivista: molemmat ovat myötämielisiä Euroopalle. Kumpikin pitää ympäristökysymyksissä vastuullisuudesta. Kummaltakaan ei voida odottaa maata järisyttäviä uudistuksia, koska niille ei ole akuuttia tarvetta.
Merkelin ja Schulzin yhteenotosta tuli pannukakku
Saksan liittopäivävaalien alla kahden suurpuolueen liittokansleriehdokkaat kävivät yhden tv-väittelyn. Useiden eri arvioiden mukaan Merkelin ja SPD:n Martin Schulzin debatti päättyi Merkelin voittoon.
Schulzilta odotettiin paljon. Tosin hän ja sosiaalidemokratia oli jo riisunut itseltänsä aseet. Schulz joutui keksimällä keksimään teesikseen ympäripyöreän ”sosiaalinen oikeus”. Schulz puhui työttömyydestä ja köyhyydestä. Merkelin kolmella liittokanslerikaudella työttömyys oli puolittunut. Demarien oma Agenda 2010 oli puolestaan luonut lukuisia ”minijobeja” eli kehnosti palkattuja pätkätöitä.
Schulz ei voinut hyökätä Merkeliä vastaan maahanmuuttopolitiikankaan saralla, koska heillä molemmilla oli asiasta samanlainen näkemys. Schulz joutui varjonyrkkeilemään keskenään. Hän tavallaan todisti itse sosiaalidemokratian tarpeettomuuden.
Italian talouden pakkopaita
Italian sunnuntain vaaleissa sosiaalidemokraattisella PD-puolueella on vertailukohtana vuoden 2014 vaalien tulos, jolloin puolue rohmusi Matteo Renzin johdolla noin 40 prosenttia äänistä. Hän lupasi tuolloin polkaisevansa Italian paikoillaan junnanneen talouden kasvuun. Talous on toki kasvanut marginaalisesti.
Se ei vain ole näkynyt turhautuneiden italialaisten lompakoilla asti. Italia ei voi perin velkaisena euromaana tehdä italialaisia miellyttävää talouspolitiikkaa. Budjettia ei voi kasvattaa velkarahalla mielin määrin. Maa ei voi luovia ongelmista ulos valuutan devalvaatiolla. EU ja euro ovat sitoneet maan talouspolitiikan pakkopaitaan. Maahanmuuttopolitiikassa moni muu puolue on PD:tä jyrkempi kriittisessä kannassaan.
Ja tämä kaikki tulee mitä ilmeisimmin näkymään vaaleissa PD:n rökäletappiona.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää