– Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden määrää tulee metsästyksellä hallita, jotta luonnon tasapaino säilyy. Kiintiömetsästys mahdollistaa suden ja jatkossa myös karhun ja ilveksen vastuullisen ja kestävän kannanhoidollisen metsästyksen, Jaana Strandman toteaa.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut 9.12.2025 mietintönsä metsästyslain muutoksesta, joka perustuu EU:n luontodirektiivin uudistukseen. Direktiivimuutos mahdollistaa sen, että suden kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa Suomessa selkeän ja ennakoitavan lainsäädännön puitteissa.
– Esitys on todella tarpeellinen. Suden nopeasti kasvanut kanta on lisännyt vahinkoja, turvallisuushuolia sekä kustannuksia maataloudelle. Myös poliisi on joutunut tekemään ennätysmäärän karkotus- ja lopetuspäätöksiä. Moni metsästyskoiraharrastaja on menettänyt koiransa, ja näin koko arvokas koirajalostus kärsii. Kannanhoidollinen metsästys lisää susien ihmisarkuutta ja vähentää häiritsevää käyttäytymistä asutusten lähellä.
Suurpetopolitiikan perustuttava tieteellisiin faktoihin
Jatkossa sudenmetsästys perustuisi alueellisiin metsästyskiintiöihin, mikä mahdollistaa metsästyksen kohdentamisen vahinkoherkille alueille. Lausunnolla olevan asetuksen mukaan metsästysaika olisi 1.1.-10.2. Tutkijoiden mukaan sadan suden kiintiö ei vaaranna lajin säilymistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan susia on 560 yksilöä, karhuja 2 500 ja ilveksiä 3 500. Monien metsästäjien havaintojen ja riistakolmiolaskentojen perusteella suurpetomäärät ovat vieläkin suurempia.
Valiokunta esittää myös, että vastaava kiintiöihin perustuva malli tulee valmistella ripeästi karhun ja ilveksen metsästykseen. Näiden lajien kannanhoidollinen metsästys on ollut pitkään epävarmaa valitusprosessien vuoksi, ja esimerkiksi karhukannan arvioidaan kasvavan voimakkaasti ilman metsästystä. Valiokunta korostaa, että suurpetopolitiikan tulee olla tieteeseen perustuvaa, avointa ja ennakoitavaa. Vaikutuksia tulee seurata vuosittain, ja sääntelyn on huomioitava sekä luonnon monimuotoisuus että maaseudun turvallisuus ja elinkeinojen edellytykset.
– Katson metsästäjänä, että tämä lakiesitys on tärkeä ja se tulee saada voimaan. Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin myös koirasuden tilanteen erityisesti Kaakkois-Suomessa itärajan alueilla.
