Kansanedustaja Jaana Strandman pitää suomalaisia jouluperinteitä olennaisena osa kulttuuriamme. Ne muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät erilaiset tavat ja kristillinen perintö. Joulusauna, haudoilla käynti, joulurauhan julistus, joululaulut sekä perinteinen joulupöytä ovat vuosisatojen ajan muovanneet suomalaista joulua ja kansallista identiteettiämme.
– Joulun viettoon kuuluvat keskeisesti suomalaiset ruoat, kuten joulukinkku, laatikot, kalat, rosolli ja riisipuuro sekä joulukuusi, himmelit ja kynttilät. Monille joulun tunnelmaan kuuluu myös joulupukin vierailu Korvatunturilta. Nämä perinteet yhdistävät suomalaisia yli sukupolvien ja tuovat yhteisöllisyyttä juhlaan. On luonnollista, että joulu merkitsee eri asioita eri ihmisille, Strandman kertoo.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeää
Jokainen suomalainen viettää joulua omalla tavallaan, ja uudet perinteet rikastuttavat juhlaa jatkuvasti. Strandman pitää joulujuhlaperinnettä ennen kaikkea kulttuurisena, ei vain uskonnollisena kysymyksenä. Kirkossa pidettävä joulujuhla ei tee tilaisuudesta automaattisesti uskonnonharjoittamista. Tämän on linjannut myös perustuslakivaliokunta.
– Kyse on suomalaisesta perinteestä ja yhteisestä juhlahetkestä. Kulttuuriperinnön merkitys korostuu erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa, joissa voidaan järjestää joulujuhlia ja laulaa perinteisiä joululauluja, kuten ”Jouluyö, juhlayö” ja ”Enkeli taivaan”. Joulujuhlassa saa olla tonttuleikkejä, Lucia-kulkue ja tiernapojat, jotka tuovat iloa ja yhteenkuuluvuutta lapsille ja aikuisille.
– Suomalaiset joulunviettotavat ovat arvokkaita ja yhteisiä monelle. Me kaikki suomalaiset voimme yhdessä pitää esillä ja vaalia näitä perinteitä myös muuttuvassa maailmassa. On tärkeää, että kulttuuriperintömme säilyy elävänä ja vahvana tuleville sukupolville, Strandman vetoaa.
