PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman varoittaa, että edellisen hallituksen pysyvät menolisäykset kasvattivat velkaa ja alijäämää kriisin varjolla. Strandman kertoo nykyisen hallituksen pyrkivän palauttamaan menokurin ja vakauttamaan velkasuhteen mittavilla sopeutustoimilla.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuore raportti paljastaa, että vuosina 2020–2023 valtion budjetin menot kasvoivat yhteensä noin 41 miljardia euroa alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna. Menotaso oli koko vaalikauden ajan keskimäärin 10 miljardia euroa korkeampi kuin mitä oli sovittu ennen koronakriisiä.
– Aluksi lisämenoista lähes 70 prosenttia kohdistui kriisin hoitoon, kuten pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Kriittistä tarkastelua on syytä kohdistaa myös yritysten koronatukiin. Kohdistuivatko ne määrätietoisesti, ja tukivatko tuet pieniä ja keskisuuria yrityksiä? kysyy kansanedustaja Jaana Strandman.
Neljässä vuodessa tilanne kuitenkin muuttui. Koronamenot supistuivat lähes nollaan, mutta muut menolisäykset kasvoivat ja jäivät pysyviksi. VTV:n mukaan näiden osuus oli noin 23 miljardia euroa eli yli puolet kaikista lisämenoista.
– Raportti nostaa esiin sen, että pysyvät menolisäykset kohdistuivat muun muassa kuntatalouden tukemiseen, koulutukseen, kulttuurilaitoksiin, liikennehankkeisiin ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Lisäksi henkilöstöä lisättiin ja palkkoja tarkistettiin ylöspäin. Menotason nosto kasvatti alijäämää ja velkaa, sillä tulot eivät riittäneet kattamaan kasvaneita menoja. Kriisiin liittyviä menoja ei linjattu tiukasti eikä säännöistä ja kehyksistä pidetty kiinni.
– Nykyinen hallitus on joutunut tekemään mittavia sopeutustoimia tilanteen korjaamiseksi. Suomessa ei ole nähty merkittävää talouskasvua 17 vuoteen, mikä tekee velkaantumisen taittamisesta entistä haastavampaa. Hallitus on päättänyt noin yhdeksän miljardin euron sopeutuskokonaisuudesta, joka sisältää menoleikkauksia, veroratkaisuja ja rakenteellisia uudistuksia, Strandman kertoo.
Kaikki nämä säästötoimet ovat kohdanneet voimakasta vastustusta SDP:ltä, joka ei ole hyväksynyt käytännössä mitään hallituksen esittämistä ratkaisuista. Tämä korostaa eroa linjoissa: nykyinen hallitus haluaa palauttaa talouden kestävyyden, kun taas edellisen hallituksen politiikka jätti pysyvästi korkean menotason kriisin varjolla.
– Valtion rahahanat eivät voi vuotaa valtoimenaan. Yhteisten veroeurojen käytön tulee olla tavoitteellista, vaikuttavaa ja vastuullista perustehtäviin painottuvaa taloudenhoitoa. Nyt toissijaisia menoja karsitaan, sillä jo pelkästään Suomen valtionvelan korot ovat 3,4 miljardia euroa vuodessa. Velkasuhteemme lähenee 90 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 40 prosenttia.
– Ruotsissakin oli korona, ja maa pystyi toipumaan kriisistä ilman talouden kaaosta. Ruotsissa tehtiin myös erilaisia ratkaisuja koronan hoidossa. Valtiontalouden hoidon tarkoitus on turvata julkisen talouden kestävyys.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiotalouden tarkastusviraston raportin mukaan Marinin hallituksen aikana tehdyistä yli 40 miljardin euron menolisäyksistä vain vajaa puolet liittyivät koronapandemian torjumiseen Suomessa. Vielä oppositiossakin SDP on väittänyt, että Marinin hallitus otti velkaa koronan vuoksi.
Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
Hallitus on ryhtynyt mittaviin sopeutustoimiin talouden tasapainottamiseksi. Vastaaviin toimiin eivät edelliset hallitukset uskaltaneet ryhtyä. Samaan aikaan hallitus pyrkii vahvistamaan työllisyyttä, tukemaan palkansaajia ja pienituloisia sekä panostamaan turvallisuuteen.
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.
Ulkomaalaiset tekevät 80 prosenttia törkeistä huumerikoksista ja laiminlyövät usein velvoitteitaan pyörittämissään ravintoloissa, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen. Risuja saa myös ex-pääministeri Sanna Marinin köykäiseksi jäänyt muistelmateos.
Viikon suosituimmat
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.
Lue lisää
Lue lisää
