Suomalainen naudanliha ja lehmänmaito on maailman vähäpäästöisintä – soijamaidon jalanjälki samaa luokkaa

Naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin, kirjoittaa toimittaja Pasi Jaakkonen Ilta-Sanomissa. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo IS:n jutussa.

Nautakarjan päästöihin syventyneitä tutkijoita harmittaa tapa, millä naudanlihaa on käsitelty viime aikoina suomalaisessa ilmastokeskustelussa, Jaakkonen kirjoittaa.

Keväällä Sitra ohjeisti kansalaisia luopumaan punaisesta lihasta ja maitotuotteista. Elokuussa YK:n alainen Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC korosti naudanlihan syönnin kielteisiä ilmastovaikutuksia. Ennen sitä YK:n elintarvikejärjestön FAO listasi naudanlihantuotannon maailmanlaajuiset ongelmat.

Ilta-Sanomien jutun julkaisun jälkeen on vielä kuultu, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Unicafen ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun helmikuussa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Suomen naudat eivät uhkaa sademetsiä

– Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo Ilta-Sanomille.

Suomessa lehmiä ei ruokita sademetsistä raivatuilla pelloilla kasvatetulla soijalla. Meillä naudat syövät nurmea, jota täydennetään rehuviljalla ja soijattomilla valkuaisrehuilla.

Suomalaisia on vaadittu vähentämään punaisen lihan syömistä, eikä maito ole enää itsestäänselvyys edes päiväkodissa.

– Jos lihaa aiotaan tulevaisuudessa Suomessa syödä, niin sitä kannattaa ehdottomasti tuottaa Suomen kaltaisissa oloissa tai muilla yhtä kestävillä menetelmillä, Virkajärvi sanoo Ilta-Sanomille.

Suomi on vähentänyt päästöjä kaikilla rintamilla

Vaikka julkisuudessa käydystä keskustelusta voisi saada sen käsityksen, että Suomi ei ole tehnyt omaa osuuttaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, on esimerkiksi sähköntuotanto muuttunut lähes päästöttömäksi viimeisen puolen vuosisadan aikana. Päästöt vähenevät entisestään, kun kaksi uutta ydinvoimalaa otetaan lähivuosina käyttöön. Suomen metsät ovat samanaikaisesti nielleet valtavan määrän hiiltä ilmakehästä puihin ja maaperään.

Metsien lisäksi edistysaskeleita on otettu pelloilla, mutta niistä ei ole juuri puhuttu. Ilta-Sanomien mukaan tuotannon tehostumisen vuoksi lehmät tuottavat saman maitomäärän aiempaa vähäisemmällä rehulla, joten niiden päästöt maitokiloa kohti ovat laskeneet.

Lehmänmaidon hiilijalanjälki soijamaidon luokkaa

YK:n elintarvikejärjestön FAO:n mukaan hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuna maailmassa tuotetun maitokilon päästöjen keskiarvo on 2,5 kiloa hiilidioksidia. Suomessa luku on noin 1,1 kiloa, lähes sama kuin ympäristöystävällisenä vaihtoehtona tarjotun soijamaidon 1 kg:n hiilijalanjälki, Jaakkonen kirjoittaa.

Suomalaisen naudanlihan vahvuus on myös se, että 80 prosenttia siitä syntyy maidontuotannon sivutuotteena. Maidontuotannon ohessa syntyvän lihan ilmastokuorma on olennaisesti pienempi kuin pelkän pihvikarjan tuottamisessa. Suomalainen tapa tuottaa lihaa on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

– Märehtijä ei tarvitse soijaa ollenkaan, ja se on suomalaisessa naudanlihantuotannossa suuri etu. Lypsylehmät voivat hyödyntää täällä kasvavaa rypsiä ja viljaa ja elintarviketeollisuuden sivujakeita tehokkaasti, Virkajärvi muistuttaa.

Nurmi sitoo hyvin hiiltä, toisin kuin viljapelto

Vielä yksi asia pienentää maidon ja naudanlihan hiilijalanjälkeä. Nurmi voi sitoa maahan helposti 800 kiloa hiiltä vuodessa. Se laskee maidon hiilijanlanjälkeä 30-40 prosenttia.

Nurmipellon muuttaminen yksivuotisten kasvien viljan tai vihannesten viljelyyn johtaa siihen, että pelto ei toimi enää entisen kaltaisena tehokkaana hiilinieluna ja hiilivarastona. Peitteisyytensä talven yli pitävät nurmet kuormittavat vesistöjä vähemmän ravinnekuormituksen muodossa kuin kasvisruuan viljelyssä olevat pellot, Jaakkonen kirjoittaa.

Lannasta biokaasua

Yksi lehmä tuottaa lantaa vuorokaudessa määrän, joka vastaa energiasisällöltään yhtä litraa öljyä, jos lanta muutettaisiin biokaasuksi.

Nykyaikainen 150 lehmän navetta, jossa on lehmiä ja nuorta karjaa, tuottaa vuorokaudessa 10 000 kiloa lantaa. Vuodessa siitä voidaan jalostaa 63 000 kuutiometriä uusiutuvaa nurmipohjaista metaania, joka vastaa noin 63 000:ta litraa öljyä. Jos lantapohjaiseen biokaasutuotantoon lisätään biomassaa viljelyskäytön ulkopuolella olevilta heinäpelloilta noin 50 hehtaarin alalta, kasvaa biokaasun määrä 148 000 kuutiometriin, Jaakkonen laskee jutussaan.

– Silloin yhden nautakarjatilan ympärille rakentuva biokaasutuotanto kattaisi noin sadan auton vuosittaisen polttoaineen kulutuksen. Se korvaisi fossiilisia polttoaineita siellä, missä autoilla ajetaan pitkiä taipaleita, Jaakkonen kirjoittaa Ilta-Sanomissa.