

Suomen ei pidä ottaa EU:n määräämiä pakolaisia
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerolan mielestä Suomen ei pidä vastaanottaa laittomasti EU:hun saapuvia turvapaikanhakijoita. EU-komissio haluaa ohjata yhteensä 40 000 Italiaan ja Kreikkaan saapuvaa turvapaikanhakijaa muihin EU-maihin. Suomeen heistä ohjattaisiin vajaat 800 henkilöä.
– Mielestäni Suomen ei pidä ottaa näitä pakolaisia. EU-komissio ei määrää itsenäisen valtion asioita. Meillä Suomessa on kiintiöpakolaisjärjestelmä, jonka pohjalta olemme ottaneet viime vuosina noin 750-1 050 kiintiöpakolaista. Se on ollut meidän osuutemme kansainvälisessä taakanjaossa, Eerola sanoo.
Suomen lisäyksistä voidaan Eerolan mielestä puhua vasta sen jälkeen kun kaikki EU-maat alkavat ottamaan kiintiöpakolaisia.
– Nyt iso osa maista ei ota minkäänlaisia kiintiöpakolaisia, Eerola huomauttaa.
Dublinin sopimus huomioitava
EU:n ehdotus tulee käsiteltäväksi kesäkuun aikana. Eerolan mukaan Dublinin sopimus pitää ottaa huomioon kun EU-komissio yrittää jakaa pakolaisia.
– Dublinin sopimuksen mukaan kaikki velvoitteet turvapaikanhakemuksen käsittelystä kuuluu sille maalle, johon hakija on ensiksi saapunut, Eerola selvittää.
EU on varaamassa 240 miljoonan euron paketin hajasijoittaakseen pakolaista eri EU-maihin. Jakoperuste määräytyisi maiden asukasluvun, bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen mukaan. Maat saisivat siten 6 000 euroa vastaanotettua pakolaista kohden.
– Maksamme joka vuosi EU:lle miljardi enemmän kuin mitä se antaa takaisin. Sitten EU kustantaa tämmöisiä kohteita. Meidän omaa rahaamme se on mitä sieltä tarjotaan. Se ei kuitenkaan riitä kattamaan turvapaikanhakijoista aiheutuvia kustannuksia, Eerola huomauttaa.
Suomi ei ole vastuussa
Eerolan mielestä Suomi ei ole vastuussa Välimeren yli laittomasti maahan pyrkivästä ihmisvirrasta.
– En näe siihen mitään syytä. Afrikan ja Lähi-idän maat ovat itse sössineet asiansa lähtömaissa. Se ei ole millään tavalla Suomen vika tai meidän vastuullamme. Me voimme ottaa ihmisiä vastaan, jos me haluamme, Eerola painottaa.
Lähtömaat ovat Eerolan mukaan itse vaikuttaneet siihen, että sieltä on pakko lähteä, vaikka sinne on annettu kehitysapua vuosikaudet.
– Mitään rakenteita ei ole avusta huolimatta saatu muutettua ja se on johtanut siihen, että tilanne siellä on pahentunut ja tulee pahentumaan. Suurin ongelma on hallitsematon väestön kasvu, jonka takia siellä ei ole enää kunnollisia elinolosuhteita. Näissä maissa pitäisi saada kuntoon perhepolitiikka ja neuvolajärjestelmä.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.