Näkymätön rotu – näyttely tarkastelee valokuvan ja visuaalisen kulttuurin tapaa ”ylläpitää rasistista yhteiskuntaa” ja sitä, ”miten valokuva on vaikuttanut yleiseen ymmärrykseen ihmisyydestä rodullistettuna ilmiönä”, kerrotaan heti kättelyssä.
Esittelytekstin ensimmäisen kappaleen puolivälissä päästäänkin viimein asiaan ja rasismikortti viuhuu vinhasti kansallismielisten puolueiden kasvojen edessä:
– Viime vuosina rasistiset puolueet ja liikkeet ovat nousseet esiin entisestään Pohjoismaissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, tehden rasismista jälleen keskeisen aiheen yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa.
”Valkoisuus tehtävä näkyväksi”
Valkoisuus toimii kuulemma ”ihmisten sisäistämänä ihanteena, johon muuta rodullisuutta verrataan”. Tämä on museon mielestä vinkkeli, jota “käsitellään harvoin rasismiin liittyvissä keskusteluissa”.
– Valkoisuus toimii yhteiskunnassamme oikeutuksena vallan ja resurssien epätasaiselle jakautumiselle, minkä vuoksi on olennaista tehdä sitä näkyväksi, kun pyrimme kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, muistuttaa Suomen valokuvataiteen museo ja jatkaa:
– Rasistisessa yhteiskunnassa ei ole olemassa ulkopuolista paikkaa, vaan me olemme kaikki osa rotuun perustuneita vallan hierarkioita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki tukevat
Suomen valokuvataiteen museota ylläpitää Suomen valokuvataiteen museon säätiö. Museon johtaja on Anna-Kaisa Rastenberger. Vakituista henkilökuntaa museossa on 20. Museon päätukijat ovat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki, joka tarjoaa museolle tilat Kaapelitehtaalla Ruoholahdessa.
Vuodelle 2026 Suomen valokuvataiteen museolle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön kautta 1 009 332 euron valtionosuusrahoitus.
