Ministeri Tavio tapasi Puolassa Puolan valtiovarainministeri Andrzej Domanskin
Perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukana matkusti 20 yrityksen delegaatio kokonaisturvallisuuden ja energian sektoreilta. Delegaatiossa oli mukana myös suomalaisia väestönsuojarakentamisen yrityksiä.
Puola jatkaa talouskasvua, ja suomalaisyritysten tarjonnalle on kysyntää. Tilaisuuteen kannattaa tarttua, ministeri Ville Tavio kannustaa.
Vierailuun sisältyi yritysohjelmaa, kuten vierailu YIT:n rakennustyömaalla.
Ministerillä oli tapaamiset muun muassa valtiovarainministeri Andrzej Domanskin ja omistajaohjausministeri Michał Baranowskin kanssa.
Puolassa toimii noin 250 suomalaisyritystä. Puola on Suomelle myös merkittävä kauppakumppani, tavaraviennisä seitsemän tärkeimmän joukossa.
– Meillä on Puolan kanssa tiivis yhteistyö niin kaupallisissa kysymyksissä kuin puolustuksessa ja uusissa teknologioissa, Tavio sanoo.
Suomi ja Puola tekevät läheistä yhteistyötä myös ajankohtaisessa geopoliittisessa tilanteessa, mistä Tavio kävi kahdenkeskisen keskustelun Puolan varaulkoministeri Ignacy Niemczyckin kanssa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio ja elinkeinoministeri Sakari Puisto päättivät syksyllä 2025 uudessa Team Finland -strategiassa Puolan olevan yksi Suomen vientiponnistelujen prioriteettimaista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio teki marraskuussa vienninedistämismatkan Uruguayhin. Kyseessä oli ensimmäinen ministeritason vierailu seitsemään vuoteen.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ahkeroi paitsi suomalaisten suuryritysten myös pienten ja keskisuurten yritysten viennin edistämiseksi. Tavion mukaan Ukrainan jälleenrakentaminen on vientiponnistelujen keskiössä. Lisäksi hallitus tekee kehitysapuun historiallisen suuret säästöt ja muutokset. Tarkoituksena on, että Suomen omat taloudelliset intressit toteutuvat ja vienti kasvaa.
Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.
Hallitusohjelmassa linjattu Team Finland -uudistus ja Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoasiainhallintoon etenee. Päällekkäisyyksien ja byrokratian tilalle otetaan vienninedistämisen ulkomaantoiminnoissa käyttöön yhteinen johtaminen, yhteiset resurssit ja yhden luukun periaate.
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
