
Suomi nousi populismiriskin kärkisijoille – Ofxord Economicsin tutkimus listasi eri maiden ”stressitekijöitä”
Työttömyys ja maahanmuutto nostivat Suomen populismiriskin kärkisijoille Euroopassa, Talouselämä uutisoi. Oxford Economicsin tutkimuksessa populismilla tarkoitettiin muun muassa EU-vastaisuutta, populistisiksi miellettyjen puolueiden kannattamista sekä maahanmuuttokriittisyyttä.
Viime vuoden aikana taloudelliset ja kulttuuriset stressitekijät Euroopassa ovat helpottaneet, kertoo Oxford Economicsin tutkimus Talouselämän mukaan. Stressitekijät lisäävät yhteiskuntien alttiutta populismiin.
Oxford Economics ylläpitää pistetaulukkoa eurooppalaisesta populismista. Sen mukaan yleinen suhtautuminen Euroopan unionia kohtaan on parantunut, koska maahanmuuttajamäärät ovat vähentyneet ja taloudellinen tilanne Euroopassa on helpottunut.
Tutkimuksessa käytettyjen stressimittarien mukaan Euroopan korkein stressitaso on Kreikassa, jossa stressimittareista 69 prosenttia on ylimmässä neljänneksessä. Toisena on Italia (56 prosenttia), Espanja (50 prosenttia) ja Ranska 44 (prosenttia). Suomi on viidenteneä 38 prosentilla.
Suomen stressitekijöistä keskeinen on talous. Meillä kokonaistuotanto pieneni aikavälillä 2008-2017 kun samalla työttömyys on kasvanut 2,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008. Lisäksi suomalaiset pitävät työllisyyttä ja taloudellista tilannetta suurena huolenaiheena.
Maahanmuutto on suomalaisille suuri huoli
Suomi sai stressipisteitä myös maahanmuutosta. Tosin maahanmuuttajien määrä Suomessa ei ole erityisen korkea tai matala. Suomalaisista 35 prosenttia nosti kuitenkin maahanmuuton kahden suurimman huolenaiheensa joukkoon elokuussa 2017.
Suomalaisten suhtautuminen EU:hun on eurooppalaista tasoa. Suomalaisista 17 prosentilla oli negatiivinen suhtautuminen unioniin elokuussa 2017 kun Kreikassa kieletisesti asennoituvia oli 43 prosenttia, Italiassa 23 prosenttia, Espanjassa 13 prosenttia ja Ranskassa 25 prosenttia.
Raportin tekijät odottavat populismin nousevan selvimmin maissa, jotka ovat altistuneet huomattavasti globalisaatiolle ja jotka ovat samaan aikaan kokeneet taloudellisia säästöohjelmia sekä huonoja tuloksia työmarkkinoilla, kasvussa ja tasa-arvossa, Talouselämä kertoo.
Nyt julkaistu tutkimus vahvistaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan viime kesällä tekemän havainnon: Suomessa on iso kysyntä vaikutusvaltaiselle kansallismieliselle puolueelle. Kuten Suomen Uutiset kesällä kirjoitti, jopa 25 prosenttia suomalaisista voisi lähteä kansallismielisen populistipuolueen kelkkaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.