Suomen talous on nousemassa tiukkana pidettyä työllisyystavoitetta kohti eli 72 prosentin työllisyysasteeseen. Vielä se ei ole varmaa, mutta näin käy, jos talous kasvaa tästä keväästä alkaen kahden prosentin tahdilla. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi näin hallituksen puoliväliriihessä Kesärannassa maanantaina.

Tämä on merkittävä uutinen, koska talous on piristynyt viime aikoina reippaasti. Tilastokeskus kertoi äskettäin talouden kasvaneen tammikuussa peräti 2,4 prosenttia. Palkansaajien tutkimuskeskus ennustaa täksi vuodeksi 1,9 prosentin kasvua, Handelsbanken povaa 1,8 prosenttia. Molemmat laitokset lisäsivät kasvuennustettaan tuntuvasti. Myös Suomen Pankki on nostanut kasvuennustettaan jo 1,6 prosenttiin, joten hyvällä tiellä ollaan. Hallituksen arvio perustui tuoreisiin valtiovarainministeriön lukuihin, jotka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toi neuvotteluihin sunnuntaina.

– Jos talous kasvaa ja työllisyys kehittyy suotuisasti, pääsemme tavoitteisiimme, Sipilä totesi.

Työllisyyskeinot kerrotaan tiistaina

Nimenomaan työllisyyteen hallitus säätää uusia keinoja, mutta niistä päätetään vasta maanantai-iltana ja tarvittaessa yötä myöten. Keinoista kerrotaan tiistaina. Työllisyyden edistyminen on ratkaisevaa työllisyysastetavoitteen ja samalla kestävyysvajeen katkaisemisen kannalta.

Puolivälissä tarkastellaan samalla, mitä hallitus on saanut aikaan. Kestävyysvajeeksi laskettiin hallitusneuvotteluissa 10 miljardia euroa. Siitä neljä miljardia päätettiin ratkaista leikkauksilla, toiset neljä miljardia uudistuksilla, joista sote-uudistus kattaisi kolme miljardia euroa. Miljardi säästettäisiin julkisia tehtäviä karsimalla etenkin kunnilta sekä maakunnilta ja koko julkiselta sektorilta.

Loput kaksi miljardia ratkaistaisiin työllisyyttä parantamalla – ja siinä tarvitaan lisätoimia.

– Eteenpäin on päästy. Tänään menee myöhään ja tiistaina jatketaan aikaisin. Työllisyyden ja kasvun perustaa pitää vahvistaa ja investointeja lisätä. Niihin kun saadaan vauhtia, niin jää rahaa muihinkin. Myös ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen panostetaan, ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi.

– 80 prosenttia tavoitteista on toteutettu kahden vuoden aikana. En pidä sitä aivan vähänä, Sipilä kehui.

Apteekeista löytyi sopu

Maanantaina saavutettiin sopu apteekkitoimialan virtaviivaistamisesta niin, että lääkkeitä saadaan nykyistä edullisemmin, mutta yhtä turvallisesti. Uudistus tehtiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) johdolla.

Apteekkien pito säilyy edelleenkin luvanvaraisena. Näin pyritään turvaamaan lääkkeiden saaminen yhdenvertaisesti joka puolella maata. Järjestelmä pysyy alan kotimaisten ammattilaisten vastuulla ja omistuksessa.

Lääkehuollon aiheuttamia kokonaistaloudellisia vaikutuksia selvitetään edelleen, jotta niitä voitaisiin pienentää, esimerkiksi erityiskorvattavuudesta aiheutuvia kustannuksia.

Kilpailua lisätään, oheiskuluja karsitaan

Selvitetään erityisen kalliiden lääkkeiden jakelun siirtämistä sairaala-apteekkeihin yhteiskunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten alentamiseksi, mitä on jo selvitetty työryhmässä.

Selvitetään mkyös mahdollisuutta lääketaksan muuttamiseen. Lääketaksan rakennetta kehitetään siten, että apteekin katteen riippuvuus lääkkeen hinnasta vähenee.

Reseptivapaiden lääkkeiden säännelty, lääketaksan mukainen hinta muutetaan säännellyksi enimmäishinnaksi ja reseptivapaiden lääkkeiden hintakilpailu sallitaan valvotusti. Apteekeille annetaan mahdollisuus myydä itsehoitolääkkeitä halvemmalla tinkimällä omista katteistaan.

Tiettyjä itsehoitolääkkeitä voidaan päästää tavallisiin kauppoihin, esimerkiksi lääkerasvat kyllä, mutta ei särkylääkkeitä.

Lääkkeitä saadaan varallisuudesta riippumatta

Apteekkien tulonmuodostusta seurataan ja luodaan tarvittaessa uusi ylin maksuporras apteekkimaksuun. Näin tasataan apteekkien tuloja ja turvataan alueellista kattavuutta.

Apteekkimaksu poistetaan samalla apteekin tuottamista terveydenhuollon palveluista.

Ministeri Mattila vakuuttaa, että näillä keinoilla pyritään ja pystytään alentamaan lääkehoidon kustannuksia paitsi yhteiskunnalle yleensä, myös asiakkaille. Erityisesti pyritään takaamaan lääkkeiden saaminen myös vähävaraisille potilaille, jotka tarvitsevat runsaasti ja kalliita lääkkeitä. Lääkkeiden saanti ei saa riippua lompakon paksuudesta.

– Uudistusta ei ole vesitetty, Mattila vakuuttaa.

Ammattikoulujen uudistus etenee

Sopu saavutettiin myös ammattikoulutuksen uudistuksesta, joka on opetusalan suurin uudistus 20 vuoteen. Asia kuuluu opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.), mutta asialla on ollut myös perussuomalaisia osaajia, kuten vantaalainen kansanedustaja Mika Niikko, joka kamppailee kovasti nuorten syrjäytymistä vastaan.

Koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus ja tutkinnot uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimus. Koulutus vastaa jatkossa nykyistä paremmin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Kaikille koulutuspaikka toiselle asteelle

Uusi koulutusmalli torjuu myös syrjäytymistä nykyistä tehokkaammin. Kaikille peruskoulun päättäville turvataan koulutuspaikka toisella asteella. Samalla vähennetään koulutuksen keskeyttämistä ja parannetaan koulutuksen vaikuttavuutta. Laki tulee eduskuntakäsittelyyn kevään ja kesän aikana ja laki tulee voimaan vuodenvaihteessa.

Kielikokeilu käynnistyy

Hallitus sopi myös kokeilusta, jossa 2200 oppilaalle annetaan mahdollisuus valita toisen kotimaisen kielen sijasta jokin muu kieli jos mieli tekee. Määräaikainen ja alkaa elokuussa 2018 ja kattaa noin neljä prosenttia ikäluokasta.

– Asiasta on sovittu hallitusohjelmassa ja sen kokeilun aika on nyt. Olen tyytyväinen siihen, puheenjohtaja Soini sanoi tiedotustilaisuudessa. Samaa toistivat myös Orpo ja pääministeri Sipilä.

Julkiselle alalle miljardin säästöt

Alue- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi, että ns. kuntamiljardin keräämisessä ollaan oikealla tiellä, vaikka moni asia vaatii vielä selvityksiä ja lisätyötä.

Kuntien tehtäviä ja velvollisuuksia on karsittu jo yli 130 miljoonan edestä. Suurin säästö tulee liikennekaaresta, yli 70 miljoonaa euroa kuntien menoista. Vanhuspalvelulain muutos säästää 27 miljoonaa euroa. Kelpoisuusvaatimusten höllentäminen säästää 40 miljoonaa.

Montaa asiaa kehitellään vielä. Suuri säästö kertyy aikanaan kuntien toimintatapojen yhdenmukaistamisesta.

– Jokin kunta selviää jostakin asiasta 1500 eurolla asukasta kohti, kun toinen käyttää 3600 euroa. Tässä on valtava säästöpotentiaali. Täytyy katsoa, miten löydämme keinot kannustaa kuntia. Neuvottelemme asiasta mm. Kuntaliiton kanssa, Vehviläinen totesi.

Julkisten tilojen käytöstä säästetään 100 miljoonaa euroa. Valtio voi neuvoa kuntia tilojen tehokkaaseen käyttöön. Sote-ratkaisun jälkeenkin suurimmat tilat kertyvät kouluista ja päivähoidosta. Sote vaatii vain 20 prosenttia julkisista tiloista.

Muutos ma 24.4.2017 klo 22:20: Korjattu otsikon kirjoitusvirhe.

Veli-Pekka Leskelä