Suomi on pudonnut muiden Pohjoismaiden kyydistä – ainoa, jonka BKT ei kasva, ”innovaatiokone on rikki”

VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa valtionvarainministeriön raportissa, joka ei mairittele Suomea.

Valtiovarainministeriö julkisti äskettäin talousraportin ”Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa”. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen oli tilannut raportin, jonka laativat VM:n virkamiehet. Raportti antaa hyvin huolestuttavan kuvan Suomen talouden kehityksestä 2020-luvulla. Suomi on jo 2010-luvulla jäänyt selvästi jälkeen muita Pohjoismaita ja useita muitakin EU-maita.

Suomen talouden arvioidaan kasvavan 10 prosenttia vuosina 2020-2030. Ruotsin, Norjan ja Tanskan arvioidaan kasvavan samaan aikaan yli 20 prosenttia. Suomalaisten elintaso on yhä alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä ja lähivuosina ero muihin Pohjoismaihin vain kasvaa. Elintasoa mitataan tällöin bruttokansantuotteella henkeä kohden eli BKT per capita-luvulla. Nämä luvut olivat vuonna 2019 seuraavat: Norja 70 000, Tanska 50 000, Ruotsi 45 000, Islanti 40 000 ja Suomi 38 500 euroa. Islannilla oli vakava pankkikriisi vuosina 2008-2010, mutta se selvitti sen hyvin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa BKT per capita ei ole kasvanut.

Suomen viennin suhde BKT:een on laskenut ja oli vuonna 2019 40 prosenttia. Tanskan luku on Pohjoismaiden korkein lähes 60 prosenttia. Vanhanen totesi raportin julkistamistilaisuudessa, että Suomen vienti on taantunut selvästi. Hän viittasi OECD:n lukuihin, joiden mukaan Suomen suhdelukua voi verrata lähinnä Kreikkaan ja Portugaliin. Vanhanen kysyi, että haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö surkastuvaan elintasoon? Suomen hyvinvointivaltio on ajautumassa suuriin ongelmiin.

Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa hitaasti ja työllisyysaste on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi on 72 prosentin tasolla, kun muilla taso on 76-78 prosenttia. Suurimmat erot ovat nuorten ja ikääntyvien työllisyydessä.

Investointiaste on Suomessa laskenut dramaattisesti. Investoinnit ovat yhä finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat laskeneet huomattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriön ”Kestävän kasvun”-työryhmää vetävä hallitusammattilainen Pekka Ala-Pietilä sanoo, että Suomen ”innovaatiokone” on rikki (Kauppalehti 9.2.2021). Se selittää heikon tuottavuuskehityksen ja kituliaan kasvun. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat laskeneet Suomessa kymmenessä vuodessa viidenneksen. Lisäksi vuosina 2015-2019 yritysten T&K -investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet jyrkästi. Vuosina 2000-2010 Suomi oli T&K-panostuksissa EU:n kärkimaita.

Kauppalehti kysyy pääkirjoituksessaan 9.2.2021 ”Onko Suomi tuomittu Pohjolan peränpitäjäksi?”. Suomi voi pysyä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona vain, jos hallitus onnistuu nostamaan työllisyyttä ja tuottavuutta niin, että julkisen talouden kestävyys on turvattu. Lehden mukaan VM:n raportin diagnoosi Suomen talouden näkymistä on synkkä. Suomessa tarvitaan merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla, verotuksessa ja innovaatiopolitiikassa. Pitkällä ajalla vuosina 1917-2008 Suomi on ollut menestystarina. Vuoteen 2008 saakka Suomi kuroi umpeen elintason eroa muihin Pohjoismaihin nähden, mutta sen jälkeen kehitys pysähtyi. Muiden Pohjoismaiden etumatka on kasvanut lähes joka mittarilla. Monella talousluvulla Suomi lähenee nyt Euroopan syrjäisinä kolkkina pidettyjä periferiamaita.

Hallituksen paineet rakenneuudistuksiin ovat nyt suuret. Näitä lisää myös nopeasti kasvava julkinen velka. Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nousemassa 70 prosentin tasolle, kun Ruotsin ja Tanskan velkasuhde pysyy lähivuosina 40 prosentin tasolla. Valtiovarainministeri Vanhanen sanoo asettaneensa virkamiehille kysymyksen, onko Suomi enää Pohjoismaa. Jos kriteerinä pidetään korkeaa työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä, Suomi on pudonnut pahasti muiden Pohjoismaiden tasosta. Punavihreän hallituksen perusongelma on se, että hallitus on valmis kasvattamaan julkista velkaa huolettomasti ja paisuttamaan julkista sektoria, vaikka se on jo nyt Pohjoismaiden suurin suhteessa BKT:een. Ylisuurella julkisella sektorilla Suomi ei voi menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.