Matias Turkkila
Toimitus suosittelee
Suururakka vapaaehtoisen ruotsin puolesta – 62 158 nimeä
Yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila on juuri työntänyt paperiset kannatusilmoitukset väestörekisterikeskuksen aulaan. Paperipinon suuruusluokkaa kuvaa se, että kannatuslappujen työntämiseen tarvitaan kaksi aikuista miestä ja järeä elintarvikerullakko.
Puolen vuoden savotta tuotti lopulta 62 158 kannatusilmoitusta, joista 32 552 kerättiin netissä. Loput kolmisenkymmentätuhatta piti kerätä käsipelillä. Rostila on selvästi helpottunut pitkän urakan valmistuttua.
Ensin nettiin, sitten netistä pois
– Kun keräys puoli vuotta sitten alkoi, saimme muutaman ensimmäisen viikon aikana kerättyä netissä noin 15 000 nimeä. Valitettavasti tämän jälkeen netti meni ”jökkiin”, ja oli pakko alkaa kerätä nimiä käsipelillä.
Rostilan tiimi siirtyi kaduille, turuille ja toreille. Se oli alkuun tosi kovaa työtä. Aktiivien määrä oli alussa riittämätön, mutta porukka osoittautui Rostilan mukaan kesän aikana valioryhmäksi.
– Siellä oli iäkkäämpiä naishenkilöitä, jotka olivat aivan uskomattomia. Jotkut ylsivät 3 000 kannattajan yksilösuorituksiin, Rostila myhäilee.
Keräys eteni kesän aikana, ja vähitellen, elokuun alkupuolella alkoi näyttää selvältä: tavoite oli tulossa täyteen.
Rostilan porukka jatkoi samalla vauhdilla, ja ylitti lakialoitteeseen vaadittavan 50 000 kannatusilmoituksen rajan varsin selkein luvuin.
– Kova homma ehdottomasti. Jokaisen kannattajan saaminen vaati keskimäärin viiden ihmisen puhuttamista.
Ahdistelun pelko esti allekirjoittamisen monelta
Rostilan mukaan kannatusilmoitus edellyttää kansalaisilta tiettyä valmiutta ja rohkeutta.
– Siinä sitoutuu. Kun 50 000 nimeä tulee täyteen, kannatuksista tulee julkisia, eli tässä on tietyllä tavalla kyse myös kansalaisrohkeudesta.
Moni vapaaehtoisen ruotsin kannattaja ei kuitenkaan tohtinut allekirjoitustaan antaa. Rostila kertaa kuulemiaan esteitä:
– Jotkut puolestaan totesivat, että heille voi olla omalla työpaikalla haittaa siitä, jos he vaativat ruotsin valinnaisuutta. Tällaisia kantoja tuli niin yksityisten firmojen kuin julkisen sektorinkin työntekijöiltä. Että suomenkieliset joutuvat jollain tavalla ahdistelluksi vaatiessaan omia oikeuksiaan.
Myös siihen vedottiin, että on vain liian kiire.
Lisäksi Rostila mainitsee erityisen hidasteen, julkisuuden puutteen. Valtamedia – isot lehdet ja tv – eivät noteeranneet aloitetta aluksi lainkaan.
– Tiedotusvälineet eivät ole kertoneet mitään siitä, että tällainen aloite on vireillä. Vasta sitten uutisoitiin kun kävi selväksi, että nimet saadaan. Nimien keräystä varjosti marginaalissa olemisen ja lainsuojattomuuden leima, Rostila harmittelee ja jatkaa:
– Tiedotusvälineiden, siis vapaan journalismin pitäisi ottaa kansalaisaloitteet omaan suojelukseensa siten, että ihmisten omantunnon mukaisia mielipiteitä ei kohdeltaisi epätasa-arvoisesti tai epäkunnioittavasti, niin kuin meidän kohdalla on valitettavasti käynyt. Ei ole oikeastaan riviäkään kirjoitettu ennen kuin kävi selväksi, että on pakko kirjoittaa.
Miten nimiä kerättiin?
Puolen vuoden intensiivisen nimienkeruujakson läpikäynyt Rostila kuvailee nimien keruuta:
– Ei ole yhden ihmisen homma. Meillä on ollut 30 aktiivia keräämässä kannatusilmoituksia. Ja joukossa on oltava tulisieluja.
Hän kertoo, että asennoitui keräämiseen kuten palvelustehtävään.
– Olen antamassa ihmiselle mahdollisuuden ilmaista oma mielipiteensä: ”Tällainen aloite, oletko kuullut, haluatko kannattaa?” Ihmisellä on jo valmiiksi mielipide. Meillä oli sellainen periaate, että jos jonkun henkilön kohdalla meni vääntämiseksi, niin siirryttiin heti seuraavaan. Tämä toimi erittäin hyvin.
Mitä lakialoitteelle tapahtuu?
Mikäli väestörekisterikeskuksen tarkistuslaskennassa todetaan, että nimiä on vähintään 50 000, voi Rostilan tiimi jättää lakialoitteen eduskunnan käsiteltäväksi. Rostila ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, vaikka suuren salin äänestys ei toisikaan toivottua lopputulosta. Eikä edes se ole varmaa, että eduskunta pääsee aloitteesta äänestämään. Aloite saattaa hautautua valiokuntakäsittelyyn.
– Olen sillä tavalla kääntänyt asian, että tämä aloite on jo mennyt läpi. Ja jos ei vielä tämän eduskunnan aikana mene läpi, niin seuraavien vaalien alla. Puolueet joutuvat maksamaan siitä, että jääräpäisesti eivät kuuntele. Erityisesti ajattelen kokoomusta ja SDP:tä. He joutuvat maksamaan sen äänissä.
FAKTAT – KUKA?
Ilmari Rostila
Kolmen pojan isä
Yhteiskuntatieteiden tohtori, professori
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja
Perussuomalaiset rp:n jäsen
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.
Matias Turkkila
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.
Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?
Kansanedustaja Miko Bergbom viittasi puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Kauppalehden artikkeliin, jossa kerrotaan Nokian Renkaiden erittäin nopeasti toteutuneesta 650 miljoonan euron investoinnista Romaniaan.