Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

alkoholipolitiikka

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala järjesti tänään Mitta on täysi! -mielenilmauksen eduskuntatalon edustalla. Koronapandemian takia lähes kokonaan pysähtyneellä alalla on 120 000 ihmistä menettänyt työnsä ja toimeentulonsa. Myös ravintola-alalla on lähes 80 000 ihmistä, joiden työntekoon rajoitukset ovat vaikuttaneet. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen vetoaakin hallitukseen koronarajoitusten välittömäksi purkamiseksi.

&#8211; Kun perusoikeuksia rajataan, on rajoitusten oltava välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia. Nyt kun koronaepidemia on höllentämässä otettaan, hallituksen pitäisi arvioida tilannetta jatkuvasti ja tehdä päätöksiä sen mukaisesti, Mari Rantanen kertoo.
Satojentuhansien toimeentulo vaakalaudalla
Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkaksen <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/285c6386-251d-4ed5-92ed-f99cd9471189">mukaan</a> Suomi voi rikkoa perusoikeuksia, jos koronarajoituksia pidetään yllä liian pitkään, vaikka epidemiatilanne ei sitä edellytä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan säätely on ollut pirstaleista ja epäjohdonmukaista. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_14+2021.aspx">Sen mukaan</a> erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alaan sekä urheilutilaisuuksiin on hyvin pitkäkestoisesti kohdistunut merkittävästi muita aloja tiukempia rajoituksia.
&#8211; Vaa’assa on satojentuhansien ihmisten työ ja toimeentulo. On muistettava, että elinkeino-oikeus ja oikeus tehdä työtä ovat myös perusoikeuksia, Rantanen perustelee.
Onko kyse poliittisesta köydenvedosta?
Kansanedustaja Rantanen esittää, että tartuntojen ehkäisyyn on olemassa muitakin keinoja kuin täyskiellot tai kellonaikoihin perustuvat rajoitukset. Esimerkiksi poikkitieteellisessä TUPA-hankkeessa <a href="https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/tutkijat-kehittivat-mallin-jolla-voidaan-arvioida-virusten-ilmanvaraista-leviamista-sisatiloissa">tutkittiin</a>, kuinka hyvällä ilmahygienialla on mahdollista ehkäistä viruksen tarttumista.
&#8211; Ravintoloita ja sisätilatapahtumia olisi mahdollista avata laajemmin, kun huomiota keskitettäisiin ilman puhdistukseen, sekoittamiseen ja ilmanvaihdon tehostamiseen, Rantanen arvioi.
Hallituksen toimet koronarajoitusten suhteen ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11940827">näyttäytyneet jopa sisäisenä kiistelynä</a>. Kansanedustaja Rantanen epäilee, että kyse on poliittisesta köydenvedosta.
&#8211; Koronarajoitusten logiikka ei aukea enää edes hallituksen sisällä. Onko kyse enää taudinehkäisystä vai alkoholipolitiikasta? Rantanen kyseenalaistaa.
&nbsp;

Rantanen hallituksen kyvyttömyydestä purkaa koronarajoituksia: ”Onko kyse enää taudinehkäisystä vai alkoholipolitiikasta?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen arvostelee hallituksen alkoholipolitiikkaa, joka jättää verovarat Viroon ja alkoholin aiheuttamat ongelmat Suomeen.

Alkoholin matkustajatuonti Baltiasta on ollut pitkään keskustelun aiheena ja tuonti on kiihtynyt entisestään. Alkoholijuomien osalta kokonaisvolyymi kasvoi heinäkuussa edellisen vuoden 3,2 miljoonasta litrasta 4,6 miljoonaan litraan, kasvua oli 40,4 %. Oluen tuonti kasvoi litroissa 32,8 %, siiderin 57,6 % ja long drink-juomien osalta 80,8 %.
Alkoholin perässä Viroon
Tutkimuksen mukaan hinnan vaikutus matkustamiseen on korostunut entisestään. Kun viime vuonna 12,4 % ilmoitti alkoholin hinnan olleen ainoa tai merkittävä syy matkustaa Viroon, niin tänä vuonna heidän osuus oli jo 24,8 %. Muutos on merkittävä, koska matkustajamäärissä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua.
&#8211; Hallituksen ilmastotavoitteiden huomioiden on alkoholin myynnissä suuria epäkohtia, jos kansalaisille tulee kannattavammaksi matkustaa satoja kilometrejä autolla ja laivalla halvempien juomien perässä. Puhumattakaan siitä, että suomalaispanimot kuljettavat ensin juomansa Viroon, josta suomalaiset voivat hakea ne huomattavasti kotimaan hintoja halvemmalla, ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Verotulot valuvat ulkomaille
Wihosen mielestä hallituksen alkoholipolitiikka on pahasti hakoteillä.
&#8211; Verovarat jäävät Viroon, mutta alkoholin aiheuttamat ongelmat jäävät Suomeen.
Wihonen on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, mihin toimiin hallitus ryhtyy, etteivät valtion alkoholiverotulot valu ulkomaille jättäen ainoastaan alkoholihaitat kansantalouden maksettaviksi.

Wihonen: Miten ilmastoystävällistä on kierrättää suomalaisten alkoholi Viron kautta?

Kansaedustaja Ari Koponen ihmettelee Suomen tiukan alkoholilainsäädännön kansainvälisen markkinoinnin rajoituksia ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, miksi se haluaa kieltää suomalaisten alkoholialan toimijoiden tuotteiden markkinoinnin ja viestinnän muissa EU- ja ETA-maissa.

&#8211; Suomeen sijoittautunut alkoholijuomien valmistaja ei voi markkinoida väkeviä alkoholijuomia toisessa EU- tai ETA-valtiossa verkossa tai digitaalisen palveluna, vaikka markkinoitua tuotetta ei edes myytäisi kotimaan markkinoilla. Alkoholilain nykytulkinnan mukaan kansainvälinen markkinointi on lähtökohtaisesti kiellettyä alkuperämaaperiaatteeseen vetoamisen vuoksi, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kertoo.
Kotimaiset yritykset menestyvät maailmalla
Nykyisellään lainsäädäntö asettaa kotimaiset yhtiöt täysin eriarvoiseen asemaan muiden kyseisten maiden alkoholivalmistajien ja -merkkien kanssa.
Suomalaiset alkoholituotemerkit ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisissä alkoholikilpailuissa. Ala onkin nopeimmin kasvava elintarvikealan viennin osa-alueemme Suomessa yli kymmenen prosentin osuudella kokonaisviennistä ja kaiken lisäksi jatkuvassa kasvussa. Alkoholijuomien viennin arvo on jo tällä hetkellä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Sääntö-Suomi ajaa alan yritykset ulkomaille
Koponen hämmästelee miksi nykyinen lainsäädäntö haluaa ajaa menestyvät, verotuloja runsaasti tuovat yritykset ulkomaille.
Nykyiset alkoholilain markkinointirajoitukset johtavat pahimmillaan siihen, että kotimaiset alkoholialan toimijat siirtyvät muihin EU- ja ETA-maihin, jotta omien tuotteiden ja brändien mainonta on mahdollista. Suomelle tämä tarkoittaa mittavien verotulojen menetystä yritysten siirtäessä toimintansa esimerkiksi Viroon.
Rajoitusten pitäisi koskea vain kotimaata
Suomen alkoholipolitiikan tulisikin Koposen mielestä kohdistua vain Suomeen. Ei ole perusteltua, että Suomen alkoholilaki estää ja rajoittaa alkoholijuomien markkinointia ulkomailla, varsinkin kun sen seurauksena Suomeen sijoittautuneen alkoholiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä heikennetään merkittävästi ETA -vientimarkkinoilla.
Alkoholilakia tulisi Koposen mielestä muuttaa siten, että alkoholilain markkinointirajoituksia sovelletaan vain alkoholijuomien markkinointiin Suomessa.
&#8211; Kuka oikeasti uskoo, että ongelmallinen alkoholinkäyttö kasvaisi Suomessa, jos suomalaisen yrityksen tuotteiden mainonta ja markkinointi olisi sallittua ulkomailla? kysyy Koponen.

Koponen: Maamme alkoholilaki estää ja rajoittaa alkoholijuomien markkinointia ulkomailla – ajaa yrityksiä pois Suomesta

Alkoholin saatavuutta rajoittavaa politiikkaa perustellaan alkoholihaitoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen <a href="https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/juomatapatutkimus">juomatapatutkimuksen</a> mukaan edelleen yli puoli miljoonaa juokin yli riskirajojen. Nyt saattaisi kuitenkin olla oikea ajankohta liberalisoida alkoholipolitiikkaa niin, että yksilön vastuu korostuu. Jo vuosikymmenen ajan trendinä on ollut alkoholinkulutuksen ja sen mukana alkoholihaittojen lasku.

Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä.
Vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.
Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana.
&#8211; Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.
Vaikka alkoholinkäyttöön liittyy edelleen riskejä, on kiistämätöntä, että suomalaisten suhde alkoholiin on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana haitattomampaan suuntaan.
THL listaa <a href="https://thl.fi/fi/-/suomalaisten-alkoholinkulutus-on-vahentynyt-mutta-edelleen-yli-puoli-miljoonaa-juo-yli-riskirajojen?redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%2Fajankohtaista%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_m8s4MMkgtyYg%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-2-1%26p_p_col_count%3D1">tiedotteessaan</a> kansanterveyden kannalta myönteisiä 15–69-vuotiaiden suomalaisten alkoholinkultuksen muutoksia, jotka ovat tapahtuneet juomatapatutkimuksen perusteella vuosina 2008–2016
· viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin
· viikoittain alkoholia käyttävien naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin
· ainakin miehillä kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt
· kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin
· kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin.
Alkoholipolitiikassa puhutaan usein hyvin tunneperäisesti nuorten juomisesta ja siitä, houkuttelevatko uusimmassa alkoholiuudistuksessa kauppoihin hyväksytyt niin sanotut limuviinat nuoria juomaan. Hyvä uutinen on, että alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta.
Suurempi huolenaihe voisi olla eläkeikäisten juominen, koska eläkeikään on tullut niin sanottu märkä sukupolvi, joka omaksui 1960-luvun lopusta alkaen myönteisemmän suhtautumisen alkoholiin kuin aiemmat sukupolvet. Samalla eläkeläisväestöstä on luonnollisesti poistunut lähes kokonaan raittiita ikäluokkia.
Juomatapatutkimuksen mukaan eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää kuitenkin taittuneen.
&nbsp;

Suomalaisten alkoholinkulutus laski vuosikymmenessä viidenneksellä