Yritykset ja yritysten etujärjestöt kovin mielellään toistavat, että Suomesta ei saa työvoimaa. – Hyvin harvoin se lause jatkuu sillä tavalla, että todettaisiin ”työvoimaa vallitsevalla palkkatasolla”, Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kyseenalaistaa puheet yritysten työvoimapulasta.

Työnantajajärjestöt ja poliittisista puolueista varsinkin kokoomus ovat perustelleet avointa maahanmuuttopolitiikkaa “työvoimapulalla”.

– Kyllähän markkinoiden toiminnan pitäisi säädellä työvoiman kysyntää ja kai se tilanne on se, että jos työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan, niin vika on varmaan siinä työmarkkinoissa: vika on verojärjestelmässä, vika on tulonsiirtojärjestelmässä.

Virénin mukaan markkinatalouden näkökulmasta on vaikea mieltää, että valtion roolin pitäisi olla sellainen, että valtio tuo maahan työvoimaa aina kun yritykset ilmoittavat tarvitsevansa sitä.

– Tämä ehkä enemmän liittyy johonkin suunnitelmatalouteen kuin kotiperäiseen markkinatalouteen.

Maahanmuutto ei ole ratkaisu

Virén kirjoitti Suomen Perustalle raportin Maahanmuutto – talouden ongelma vai ratkaisu. Kirja esittelee oleellisimpia eroja työllistymisessä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.

Kun verrataan kantaväestöä ja kaikkia maahanmuuttajia vain työikäisten osalta, nähdään työllisyysasteessa noin 20 prosenttiyksikön ero. Vaikka maahanmuuttajat ovat pääosin työikäisiä, on heistä silti viitisen prosenttiyksikköä harvempi töissä kuin koko kantaväestöstä.

– Erot eivät ole vuosikohtaisia. Eivät ne ole muuttuneet ajasta toiseen juuri miksikään, Virén toteaa.

– Maahanmuutto ei ratkaise sen enempää yritysten väitettyä työvoimapulaa kuin huoltosuhteen ja kestävyysvajeen ongelmiakaan.

MARKO HAMILO