

LEHTIKUVA
Taloustieteen emeritusprofessori: Maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhdeongelmiin
Olennaista ei ole työllisyysstatus vaan ihmisten tulot ja veronmaksukyky, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén. Suomen Perustalle maahanmuuton talouskysymyksistä raportin kirjoittaneen Virénin mukaan maahanmuuttajien tuottavuus ja palkat ovat huomattavasti alemmat kuin kantaväestön, eivätkä he siksi juuri maksa veroja.
Maahanmuuttajien kantaväestöä huomattavasti heikompi työllisyysaste on Virénin mukaan tosiasia, mutta se ei ole koko totuus maahanmuuttajien panoksesta julkiselle taloudelle. Vielä raadollisemman kuvan maahanmuuttajien vaikutuksesta julkiseen talouteen saa, kun ottaa huomioon sen, millaista palkkaa se osa maahanmuuttajista saa, joka käy töissä.
Video: Virén esittelee tutkimustuloksia. 29 min 5 sek.
Myös pienituloiset maahanmuuttajat rasite
Virénin mukaan eivät vain työttömäksi jäävät, vaan myös huonosti työllistyvät, pienituloiset maahanmuuttajat ovat rasite kansantaloudelle, eivät mikään ratkaisu julkisen talouden rahoitusongelmiin.
– Julkiset menot maksetaan rahalla – ei nuppiluvulla, Virén korostaa.
Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, että talouden ongelmien ratkaisussa avain kaikkeen olisi työllisyysaste. Esimerkiksi Sipilän hallitus otti tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mutta sen saavuttaminen hallituskauden loppuun mennessä näyttää suurelta haasteelta.
– Yritän tässä kirjassa argumentoida, että näillä prosenttiluvuilla ei välttämättä ole yhtään mitään merkitystä niin kauan, kun nämä tuottavuus- ja palkkaluvut ovat sellaisia kun ne ovat tällä hetkellä.
Kolmasosa väestöstä elättää muita
Suomessa vain yksi kotitalous kolmesta on nettoveronmaksaja, loput ovat nettosaajia. Tuo yksi kolmasosa elättää siis varsinaisen passiiviväestön, kuten työttömien ja eläkeläisten, lisäksi myös pienipalkkaisia työllisiä.
– Jos meillä on huonosti työllistyviä, pienipalkkaisia maahanmuuttajia, ne on yksinkertaisesti vain rasite kansantaloudelle.
Maahanmuutto on tulonjakokysymys, Virén väittää.
– Taloustieteen perusteet kertovat meille, että työvoiman tarjonnan kasvu väistämättä johtaa lyhyellä tähtäimellä siihen että palkat laskevat ja pääomatulot nousevat, Virén sanoo.
Suhteellisen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto laskee nimenomaan pienimpiä palkkoja. Hyvätuloisten palkkoihin nykyinen maahanmuutto ei samalla tavalla vaikuta.
Pitkällä aikavälillä on periaatteessa mahdollista, että uudet investoinnit lisäävät tuotantoa ja palkat palaavat uudestaan korkeammalle tasolle. Turvapaikanhakijoiden kohdalla työllisyysaste jää kuitenkin merkittävästi kantaväestön alapuolelle.
Maahanmuuton kustannuksia tutkittava
Virén ihmettelee, miten Suomessa käytetään suuruusluokkaa sata miljoonaa euroa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, mutta ei ole olemassa juuri mitään tutkimusta, joka kohdistuisi maahanmuuttoon, sen mahdolliseen tarpeeseen ja sen vaikutuksiin.
– Maahanmuutto on siinä mielessä tärkeä asia, että se vaatii ilman muuta kunnon tutkimusta ja todella vakavaa paneutumista siihen, mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset, Virén sanoo.
– On ainakin tutkijan näkökulmasta aika kornia, että esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen vain ilmoitti, että Suomeen tarvitaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Osaajat muuttavat ulkomaille
Virénin mielestä on erikoista, että maahanmuuton kaltaisesta taloudellisesti hyvin suuren mittakaavan kysymyksestä ei ole sen enempää kunnon tutkimusta kuin kunnollista kansalaiskeskusteluakaan.
Seuraava iso taloudellinen pulma voi olla kuitenkin maastamuutto, Virén povaa.
– Jatkossa meidän suurin ongelma saattaa olla se, että meillä valtion hyvin kouluttamat ihmiset muuttavat muihin maihin ja vievät sen investoinnin, joka heihin on käytetty. Eli se on yhteiskunnan kannalta asia, johon me emme ole millään lailla varautuneet tässä.
Lataa tutkimus tästä (pdf, 2,4 Mb) > |
![]() |
MARKO HAMILO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää