

LEHTIKUVA
Taloustieteen emeritusprofessori: Maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhdeongelmiin
Olennaista ei ole työllisyysstatus vaan ihmisten tulot ja veronmaksukyky, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén. Suomen Perustalle maahanmuuton talouskysymyksistä raportin kirjoittaneen Virénin mukaan maahanmuuttajien tuottavuus ja palkat ovat huomattavasti alemmat kuin kantaväestön, eivätkä he siksi juuri maksa veroja.
Maahanmuuttajien kantaväestöä huomattavasti heikompi työllisyysaste on Virénin mukaan tosiasia, mutta se ei ole koko totuus maahanmuuttajien panoksesta julkiselle taloudelle. Vielä raadollisemman kuvan maahanmuuttajien vaikutuksesta julkiseen talouteen saa, kun ottaa huomioon sen, millaista palkkaa se osa maahanmuuttajista saa, joka käy töissä.
Video: Virén esittelee tutkimustuloksia. 29 min 5 sek.
Myös pienituloiset maahanmuuttajat rasite
Virénin mukaan eivät vain työttömäksi jäävät, vaan myös huonosti työllistyvät, pienituloiset maahanmuuttajat ovat rasite kansantaloudelle, eivät mikään ratkaisu julkisen talouden rahoitusongelmiin.
– Julkiset menot maksetaan rahalla – ei nuppiluvulla, Virén korostaa.
Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, että talouden ongelmien ratkaisussa avain kaikkeen olisi työllisyysaste. Esimerkiksi Sipilän hallitus otti tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mutta sen saavuttaminen hallituskauden loppuun mennessä näyttää suurelta haasteelta.
– Yritän tässä kirjassa argumentoida, että näillä prosenttiluvuilla ei välttämättä ole yhtään mitään merkitystä niin kauan, kun nämä tuottavuus- ja palkkaluvut ovat sellaisia kun ne ovat tällä hetkellä.
Kolmasosa väestöstä elättää muita
Suomessa vain yksi kotitalous kolmesta on nettoveronmaksaja, loput ovat nettosaajia. Tuo yksi kolmasosa elättää siis varsinaisen passiiviväestön, kuten työttömien ja eläkeläisten, lisäksi myös pienipalkkaisia työllisiä.
– Jos meillä on huonosti työllistyviä, pienipalkkaisia maahanmuuttajia, ne on yksinkertaisesti vain rasite kansantaloudelle.
Maahanmuutto on tulonjakokysymys, Virén väittää.
– Taloustieteen perusteet kertovat meille, että työvoiman tarjonnan kasvu väistämättä johtaa lyhyellä tähtäimellä siihen että palkat laskevat ja pääomatulot nousevat, Virén sanoo.
Suhteellisen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto laskee nimenomaan pienimpiä palkkoja. Hyvätuloisten palkkoihin nykyinen maahanmuutto ei samalla tavalla vaikuta.
Pitkällä aikavälillä on periaatteessa mahdollista, että uudet investoinnit lisäävät tuotantoa ja palkat palaavat uudestaan korkeammalle tasolle. Turvapaikanhakijoiden kohdalla työllisyysaste jää kuitenkin merkittävästi kantaväestön alapuolelle.
Maahanmuuton kustannuksia tutkittava
Virén ihmettelee, miten Suomessa käytetään suuruusluokkaa sata miljoonaa euroa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, mutta ei ole olemassa juuri mitään tutkimusta, joka kohdistuisi maahanmuuttoon, sen mahdolliseen tarpeeseen ja sen vaikutuksiin.
– Maahanmuutto on siinä mielessä tärkeä asia, että se vaatii ilman muuta kunnon tutkimusta ja todella vakavaa paneutumista siihen, mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset, Virén sanoo.
– On ainakin tutkijan näkökulmasta aika kornia, että esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen vain ilmoitti, että Suomeen tarvitaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Osaajat muuttavat ulkomaille
Virénin mielestä on erikoista, että maahanmuuton kaltaisesta taloudellisesti hyvin suuren mittakaavan kysymyksestä ei ole sen enempää kunnon tutkimusta kuin kunnollista kansalaiskeskusteluakaan.
Seuraava iso taloudellinen pulma voi olla kuitenkin maastamuutto, Virén povaa.
– Jatkossa meidän suurin ongelma saattaa olla se, että meillä valtion hyvin kouluttamat ihmiset muuttavat muihin maihin ja vievät sen investoinnin, joka heihin on käytetty. Eli se on yhteiskunnan kannalta asia, johon me emme ole millään lailla varautuneet tässä.
Lataa tutkimus tästä (pdf, 2,4 Mb) > |
![]() |
MARKO HAMILO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Vasemmisto reagoi tunteella maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin – sisäministeri Rantanen muistutti, että Suomessa ei enää voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä sääntöjä
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Trump lennätti väkivaltaisen venezuelalaisjengin jäseniä El Salvadorin jättivankilaan – ihmisoikeusaktivistit kauhuissaan
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.