Olennaista ei ole työllisyysstatus vaan ihmisten tulot ja veronmaksukyky, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén. Suomen Perustalle maahanmuuton talouskysymyksistä raportin kirjoittaneen Virénin mukaan maahanmuuttajien tuottavuus ja palkat ovat huomattavasti alemmat kuin kantaväestön, eivätkä he siksi juuri maksa veroja.

Maahanmuuttajien kantaväestöä huomattavasti heikompi työllisyysaste on Virénin mukaan tosiasia, mutta se ei ole koko totuus maahanmuuttajien panoksesta julkiselle taloudelle. Vielä raadollisemman kuvan maahanmuuttajien vaikutuksesta julkiseen talouteen saa, kun ottaa huomioon sen, millaista palkkaa se osa maahanmuuttajista saa, joka käy töissä.

Video: Virén esittelee tutkimustuloksia. 29 min 5 sek.

Myös pienituloiset maahanmuuttajat rasite

Virénin mukaan eivät vain työttömäksi jäävät, vaan myös huonosti työllistyvät, pienituloiset maahanmuuttajat ovat rasite kansantaloudelle, eivät mikään ratkaisu julkisen talouden rahoitusongelmiin.

– Julkiset menot maksetaan rahalla – ei nuppiluvulla, Virén korostaa.

Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, että talouden ongelmien ratkaisussa avain kaikkeen olisi työllisyysaste. Esimerkiksi Sipilän hallitus otti tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin, mutta sen saavuttaminen hallituskauden loppuun mennessä näyttää suurelta haasteelta.

– Yritän tässä kirjassa argumentoida, että näillä prosenttiluvuilla ei välttämättä ole yhtään mitään merkitystä niin kauan, kun nämä tuottavuus- ja palkkaluvut ovat sellaisia kun ne ovat tällä hetkellä.

Kolmasosa väestöstä elättää muita

Suomessa vain yksi kotitalous kolmesta on nettoveronmaksaja, loput ovat nettosaajia. Tuo yksi kolmasosa elättää siis varsinaisen passiiviväestön, kuten työttömien ja eläkeläisten, lisäksi myös pienipalkkaisia työllisiä.

– Jos meillä on huonosti työllistyviä, pienipalkkaisia maahanmuuttajia, ne on yksinkertaisesti vain rasite kansantaloudelle.

Maahanmuutto on tulonjakokysymys, Virén väittää.

– Taloustieteen perusteet kertovat meille, että työvoiman tarjonnan kasvu väistämättä johtaa lyhyellä tähtäimellä siihen että palkat laskevat ja pääomatulot nousevat, Virén sanoo.

Suhteellisen kouluttamattomien ihmisten maahanmuutto laskee nimenomaan pienimpiä palkkoja. Hyvätuloisten palkkoihin nykyinen maahanmuutto ei samalla tavalla vaikuta.

Pitkällä aikavälillä on periaatteessa mahdollista, että uudet investoinnit lisäävät tuotantoa ja palkat palaavat uudestaan korkeammalle tasolle. Turvapaikanhakijoiden kohdalla työllisyysaste jää kuitenkin merkittävästi kantaväestön alapuolelle.

Maahanmuuton kustannuksia tutkittava

Virén ihmettelee, miten Suomessa käytetään suuruusluokkaa sata miljoonaa euroa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, mutta ei ole olemassa juuri mitään tutkimusta, joka kohdistuisi maahanmuuttoon, sen mahdolliseen tarpeeseen ja sen vaikutuksiin.

– Maahanmuutto on siinä mielessä tärkeä asia, että se vaatii ilman muuta kunnon tutkimusta ja todella vakavaa paneutumista siihen, mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset, Virén sanoo.

– On ainakin tutkijan näkökulmasta aika kornia, että esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen vain ilmoitti, että Suomeen tarvitaan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa.

Osaajat muuttavat ulkomaille

Virénin mielestä on erikoista, että maahanmuuton kaltaisesta taloudellisesti hyvin suuren mittakaavan kysymyksestä ei ole sen enempää kunnon tutkimusta kuin kunnollista kansalaiskeskusteluakaan.

Seuraava iso taloudellinen pulma voi olla kuitenkin maastamuutto, Virén povaa.

– Jatkossa meidän suurin ongelma saattaa olla se, että meillä valtion hyvin kouluttamat ihmiset muuttavat muihin maihin ja vievät sen investoinnin, joka heihin on käytetty. Eli se on yhteiskunnan kannalta asia, johon me emme ole millään lailla varautuneet tässä.

Lataa tutkimus tästä (pdf, 2,4 Mb) >

MARKO HAMILO