Teemu Laajasalon vetämä Kirkkopäivien sananvapauskeskustelu sujui huumorin merkeissä

Jyväskylän Kirkkopäivillä pidettiin lauantai-iltana runsaasti ennakkokohua herättänyt sananvapauskeskustelu teemalla “Mistä saa puhua, mille saa nauraa?”. Piispa Teemu Laajasalo haastatteli koomikko Joonas Nordmania ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa sananvapaudesta, poliittisesta korrektiudesta ja huumorin rajoista. Hyvässä hengessä käyty ja paljon huumoria sisältänyt keskustelu oli vetänyt salin täyteen yleisöä.

Piispa Teemu Laajasalon päätös kutsua Jussi Halla-aho (ps.) keskustelemaan sananvapaudesta herättiin ennakkoon suurta vastustusta tietyissä piireissä. Halla-ahon esiintymistä vastaan kerättiin jopa parin sadan nimen adressi. Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professori Ilkka Huhta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mikko Malkavaara peruivat osallistumisensa Kirkkopäiville protestina Halla-ahon läsnäololle. Huhta ja Malkavaara kertovat Maaseudun tulevaisuus -lehdessä olevansa huolissaan siitä, että “rasistiselle puheelle annetaan lisää tilaa”.

Myös piispa Teemu Laajasalo kertoi tilaisuuden alussa saaneensa joltakin henkilöltä evästystä keskustelua varten.

– Minulle annettiin ohje, että ei saa normalisoida rasismia eikä saa inhimillistää Jussia, Laajasalo kertoi. Hän totesi kuitenkin ajattelevansa, että papin tehtävä on nimenomaa inhimillistää ihmisiä.

Keskustelun aluksi piispa Laajasalo antoi “sisältövaroituksen” suorasta puheesta:

– Voi olla, että tämä tila ei ole tänään “turvallinen tila”, piispa sanoi.

Mitä sananvapaus merkitsee?

Sananvapauden merkityksestä keskusteltaessa koomikko Joonas Nordman totesi, että huumorintekijän näkökulmasta sananvapaus on avaintyökalu. Nordmanin mielestä se, että Suomessa poliittinen satiiri voi niin hyvin kertoo hyvää Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.

Koomikko Joonas Nordman, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja piispa Teemu Laajasalo Kirkkopäivillä Jyväskylässä 18. toukokuuta 2019. Haastattelutilaisuuden aiheena oli ns. sallittut puheen- ja naurunaiheet.

Jussi Halla-ahon mielestä ihmisellä pitää olla oikeus sanoa haluamiaan asioita riippumatta siitä, tuleeko jollekin niistä paha mieli.

– Vaatimukset turvallisista tiloista, joissa ihmiset eivät joudu kohtaamaan asioita, joista heille tulee paha mieli ovat ristiriidassa sananvapauden merkityksen kanssa, Halla-aho totesi.

Halla-aho korosti sitä, että Suomessa sananvapauskeskustelussa on puhuttu lähes yksinomaan median vapaudesta. Hänen mukaansa yksittäisten ihmisten sananvapaus on kuitenkin tärkeämpi kuin instituutioiden sananvapaus.

Pöyristymisen ilmapiiri vaivaa somessa

Halla-aho oli huolissaan siitä, että sanalliset loukkaukset tunnutaan nykyään kokevan yhtä pahoiksi kuin hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta kohtaan.

– Nyt tuntuu olevan trendi, että ihmiset murenevat henkisesti aika mitättömistä ärsykkeistä, Halla-aho sanoi.

– Jos aina antaudutaan pöyristyjien somekampanjoille, pöyristyjät keksivät yhä mitättömämpiä syitä. Kohta käräjöidään siitä, että joku katsoo toista väärällä tavalla.

Uhriudesta on Halla-ahon mukaan tullut tässä yhteiskunnassa haluttua pääomaa. Kaikki ryhmät haluavat uhripositioon saadakseen immuniteetin toisten sanomisia vastaan, samalla kun haluavat itse sanoa mitä tahansa. Erityisen hyvin tämä näkyy sosiaalisessa mediassa.

– Somessa on muodostunut käyttäytymisnormi, jossa tulkitaan tahallaan väärin, jotta päästään pöyristymään. Halutaan päästää primitiivinen aggressio valloilleen saaden samalla tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi, Halla-aho sanoi.

Pitääkö huumorin olla turvallista?

Koomikko Nordmanin mielestä huumoria ei pidä latistaa “turvalliseksi”.

– Vitsi ei voi olla turvallinen. Tai sitten se ei ole vitsi, Nordman sanoi.

Yleisöä saapui piispa Teemu Laajasalon, koomikko Joonas Nordmanin ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon Kirkkopäivät-tapahtuman keskustelutilaisuuteen. Paikan päällä olevan Keskisuomalaisen toimittajan Satu Kakkorin mukaan sali on ääriään myöten täynnä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet sisälle saliin.

Joonas Nordman nauratti yleisöä sanomalla, että “kukaan ei ole koskaan nauranut sellaiselle vitsille, että suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menevät saunaan ja niillä on kaikilla siellä kivaa”. Juttu nauratti yleisöä niin hyvin, että Nordman lupasi ottaa sen ohjelmistoonsa.

Koomikko Nordman oli sitä mieltä, että valtaapitäviä saa pilkata vapaasti, mutta poliittisessa huumorissa ei pidä olla poliittista agendaa.

– Vitsit perustuvat aika usein erilaisiin ryhmiin liittyviin stereotypioihin, Halla-aho sanoi.

– Nykyään pelätään, että nämä ylläpitävät negatiivisia käsityksiä. Useimmat ihmiset kuitenkin ymmärtävät, että kyseessä on irvikuva, liioittelua, mikä tekee siitä hauskan.

Eri ryhmien suojeleminen stereotypioilta ei Halla-ahon mielestä ole näiden ryhmien omakaan etu, koska ihmiset suhtautuvat paljon positiivisemmin sellaisiin asioihin, joille voi nauraa kuin sellaisiin, joiden edessä pitää hipsutella varpaisillaan.

– Kohta päädytään siihen, että vitsejä saa kertoa vain hyvin pienestä osasta ihmiskuntaa, mikä tekee huumorin harrastamisen vaikeaksi, Halla-aho sanoi.

– Kuvastaako Uuno Turhapuro oikeasti suomalaista miestä? Olisiko mahdollista tehdä vastaavan brutaaliustason karikatyyria vaikkapa romaneista, Halla-aho kysyi.

Koomikko Nordman puolusti Turhapuron hahmoa sillä, että Vesa-Matti Loiri on suomalaismies. Hänen mukaansa vastaavien karikatyyrien esittämisen vähemmistöistä pitää lähteä ryhmästä itsestään.

Halla-aho piti vaarallisenä sitä, että nykyään menneisyyttä arvioidaan nykypäivän standardeilla. Esimerkkinä tästä Halla-aho mainitsi Pekka ja Pätkä -elokuvan, jossa on “kyseenalainen sana nimessä”. Yle oli äskettäin päättänyt jättää kyseisen elokuvan pois Pekka ja Pätkä -elokuvien uusintakierrokselta.