

mikko stig lehtikuva
Terho: Miksi kielikysymys on tärkeä?
Olen käynyt kielikeskustelua – ja erityisesti väitellyt pakkoruotsista – jo pitkään, vuosien ajan. Kertaakaan en noiden vuosien aikana ole kuullut järkevää perustelua sille, miksi jokaisen suomalaisen on asuinpaikastaan, perhetaustastaan ja uratoiveistaan riippumatta pakko lukea ruotsia.
Useimmat suomalaiset toivovatkin ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta, viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan 63 %. Samankaltaisia tuloksia on gallupeissa saatu vuosikymmenien ajan. Silti pakkoruotsi on säilynyt lainsäädännössämme. Miksi?
Keskeisin syy on se, etteivät useimmat suomenkieliset kansalaiset kuitenkaan näe kielikysymystä ratkaisevaksi tekijäksi, kun äänestävät vaaleissa. Samanaikaisesti ruotsinkielisten edunvalvontajärjestöjen toiminta on aina ollut äärimmäisen taitavaa ja sillä on ehtymätön rahoitus. Näistä syistä kansalaismielipide ei ole päässyt paljoakaan vaikuttamaan kielikysymykseen.
Kielikysymyksen merkityksen ymmärtääkseen täytyy tuntea kiistan historiallinen konteksti: kielikysymys on itse asiassa suomalaisen politiikan vanhin ongelma. Jo maamme ensimmäiset poliittiset puolueet, fennomaanit ja svekomaanit ryhmittyivät 1800-luvulla nimenomaan kielikysymyksen ympärille.
Ensin taisteltiin vuosikymmeniä siitä, voiko Suomessa suomen kieli koskaan tulla viralliseksi kieleksi, vai käytetäänkö vain ruotsia, kuten svekomaanit halusivat. Sitten taisteltiin Helsingin yliopistosta ja siitä, voiko Suomessa saada korkeakoulutusta suomeksi. Nyt kiistellään siitä, onko jokaisella suomalaisella myötäsyntyinen velvollisuus osata ruotsia, vaikkei kieltä tarvitsisikaan. Kannattaa erityisesti huomata, että joka vaiheessa suomenkielisten kansalaisten oikeuksien toteutuminen on kestänyt kymmeniä vuosia, ei pelkästään pakkoruotsikysymyksessä.
Yksilön oikeuksiin liittyvien perustelujen lisäksi myös merkittävät taloudelliset perusteet tukevat ruotsin vapaaehtoisuuden tärkeyttä. Suomen kielipolitiikka rakentaa maallemme ja kansalaisillemme huomattavaa kilpailuhaittaa, kun koulutamme kaikki nuoremme maailmankielten sijaan lukemaan yhtä ja samaa kansainvälisesti pientä kieltä. Tämän johdosta myös Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmoittanut toivovansa ruotsin pakollisen opiskelun lopettamista.
Kielikysymys on siis jo pari sataa vuotta ollut maallemme hyvin tärkeä, ja on sitä yhä. Asiaan liittyvien epäkohtien ratkaiseminen vaatii kansalaisilta aktivoitumista, itsestään ei korjaannu mikään. Siksi Suomalaisuuden Liitto on yhdessä Vapaa kielivalinta ry:n, Kokoomuksen nuorten liiton ja Perussuomalaisten nuorten kanssa avannut kansalaisaloitteen, johon tarvitaan 50 000 allekirjoitusta, että asia etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.
Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
SAMPO TERHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












