Liput liehuivat komeasti torstain auringonpaisteessa suomalaisuuden päivän kunniaksi. Se sopi hyvin hallituksen tiedotustilaisuuden aiheeseen, omistajaohjauksen kehittämiseen. Pääministeri Juha Sipilä, perussuomalaisten Sampo Terho ja kokoomuksen Alexander Stubb linjasivat lehdistötilaisuudessa valtion omistajapolitiikkaa ja kertoivat kehitysyhtiön työnimellä kulkevan uuden yhtiön perustamisesta. 

– Hyvää suomalaisuuden päivää: meiltä tulee uudistuksia kuin Kalevalan Sammosta, omistajaohjausta perussuomalaisten puolelta johtanut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho letkautti.

”Erittäin merkittävä päätös on se, että valtionyhtiöiltä kielletään veroparatiisien käyttö ja aggressiivinen verosuunnittelu.”

Suomen valtio omistaa arvolla mitattuna eniten yrityksiä kansantuotteeseen verrattuna koko Euroopassa. Yhtiöomaisuustase pitää saada palvelemaan kasvua ja työllisyyttä nykyistä paremmin. Tätä varten perustetaan budjettitalouden ulkopuolella toimiva kehitysyhtiö, jonka alaisuuteen siirretään joukko valtionyrityksiä.

Samalla valtio nostaa yritysten vastuun ja yritysmoraalin keskeiseen rooliin ja valtionyhtiöt esimerkiksi yksityiselle sektorille. Esimerkiksi verosuunnittelu veroparatiisiyhtiöiden avulla kielletään jatkossa valtionyhtiöiltä. Tämä oli perussuomalaisille keskeinen linjaus.

Caruna-virheet estetään ennalta

Terho tukee hanketta lämpimästi.

– Uusi rakenne mahdollistaa valtion omaisuuden tehokkaamman, tuottavamman ja pitkäjänteisemmän hoidon. Uudistus tukee nimenomaan sitä, ettei yhtiöiden tuottoja upoteta valtion pohjattomaan kassaan, vaan käytetään uusien yritysten ja siten uuden kasvun luontiin. Tase pistetään töihin, Terho perusteli.

– Erittäin merkittävä päätös on se, että valtionyhtiöiltä kielletään veroparatiisien käyttö ja aggressiivinen verosuunnittelu. Valtionyhtiöiden on tulevaisuudessa julkaistava verojalanjälkensä. Tämä osoittaa, että syytteet siitä, ettei hallitus ole tosissaan haitallisen verosuunnittelun torjunnassa, ovat virheellisiä.

Bonukset tippuvat

Valtionyhtiöiden johtajien bonuksia karsitaan ja reilusti. Erityisesti erokorvaukset tippuvat puoleen nykyisestä. Tässä hallitus osoittaa omistajaohjauksella markkinoille todella päättäväisesti, mikä on ajan hengen mukaista johtamista.

– Vaikeina aikoina kohtuuden on oltava kunniassa myös sileäkätisillä ja tiedän, että valtionyhtiöiden johto näyttää ilolla mallia tässä asiassa, Terho iloitsi.

Mitään ei ole päätetty myydä

Punavihreä oppositio on pitänyt yhtiöitä melkoisena mörkönä, mikä selittyy lähinnä oppositiopelillä. Terho korostaa, ettei yhtiön perustamisessa valtio-omistuksen johtoon ole mitään pelättävää edes vasemmistolla.

– Tässä ei tule mitään pelättävää oikeisto-vasemmisto-akselilla. Tämä erehdys pitää korjata jo ennalta, jos joku sellaista epäilee. Tässä ei ole yksityistetty eikä myyty vielä mitään. Me muutimme vain joitakin yhtiöiden omistajarajoista, kuinka paljon valtion pitää vähintään omistaa joistain yhtiöistä. Se ei tarkoita, että mitään olisi vielä myyty, vaan myöhemmin erillisellä päätöksellä on mahdollista myydä, kuten yleensä on nytkin, Terho totesi.

Omistusrajoja myös nostettiin

Rajoja myös korotettiin. Strategisesti tärkeiden verkkoyhtiöiden Gasumin ja Fingridin omistusraja nostettiin nollasta 50,1 prosenttiin. Valtion on hankkinut omistuksia jo aiemmin ilman tätä velvollisuutta.

Postin omistusosuusvelvollisuus pienenee 100 prosentista 50,1 prosenttiin. Myös pörssi voi olla yksi tapa laajentaa omistusta, mutta se on vain yksi tapa, eikä tästä ole mitään päätöksiä.

Uutena rajana täyden omistuksen ja puolikkaan lisäksi tulee kolmasosa eli 33,4 prosenttia. Nesteen ja Vapon omistusosuuspakko laskee 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin.

Parempi tuotto, uusia toimialoja

Terhon mukaan valtion omistukset pyritään saamaan tuottamaan entistä paremmin. Tätä varten voidaan tehdä yhtiöjärjestelyitä, joissa omistusosuudet muuttuvat tai voidaan myydä omaisuutta pääoman saamiseksi jopa kokonaan uusille toimialoille.

– Nimenomaan tämä on pyrkimys. Siinä tapauksessa myynti tapahtuisi kehitysyhtiön sisällä niin, että kun pääoma irrotetaan, niin se sijoitetaan jotenkin tuottavammaksi katsotulla tavalla. Idea on tukea ja vahvistaa sitä, ettei valtion omaisuutta myydä budjettivajeen paikkaamiseksi, vaan se käytetään uuden rakentamiseen ja entistä tuottavammin, Terho linjaa.

Valtio saisi omansa takaisin osinkojen ja verotulojen kautta.

– Ja valtio voisi tukea samalla jopa uusien toimialojen syntymistä, Terho korosti.

Omia linjauksia läpi

Terhon mukaan omistajuuspolitiikan linjauksista ei syntynyt erityistä draamaa. Käytiin normaalit kolmen puolueen neuvottelut, joissa puolue toi omia tärkeitä asioitaan mukaan. Kun puolueita on kolme, kaikki myös saivat pyrkimyksiään läpi.

– Siellä oli paljon meille todella tärkeää. Yhteiskuntavastuuseen ja yrityskulttuurin parantamiseen liittyvät tekijät, kuten bonusten leikkaukset ja johtajien irtisanomiskorvausten puolittaminen ja että valtionyritysten johtajia kehotetaan omistamaan omin varoin johtamaansa yhtiötä, että siihen sitoudutaan. Ja aggressiivisen verosuunnittelun kieltäminen valtionyhtiöiltä käytännössä julkistamalla verojalanjälkensä maksamalla veronsa siihen maahan, jossa ne toimivat, Terho luettelee.

– Tämä oli perussuomalaisille erityisen tärkeää ja koko hallitukselle, kun oppositio on meuhkannut, ettei hallitus välitä veronkierron vastaisesta taistelusta. Tässä oli konkreettinen esimerkki siitä, mitä me teimme. Herääkin kysymys siitä, miksi ihmeessä sitä ei tehty viime hallituskaudella, kun oppositiopuolueet olivat itse hallituksessa?

Veli-Pekka Leskelä