

Terho: Suomalaisuuden arvo
Tänään on suomalaisuuden päivä, jota vietetään perinteisesti J.V. Snellmanin syntymäpäivänä. Mikäpä olisi parempi tapa juhlistaa suomalaisuuden päivää kuin pohtia hetki omaa suomalaisuuttaan ja sen merkitystä.
Nykyään kuulee aika ajoin voitonriemuisesti todettavan, ettei kukaan pysty tyhjentävästi määrittelemään “oikeaa ja puhdasta” suomalaisuutta, eikä suomalaisuutta siksi oikeastaan ole edes olemassa. Täydellisen suomalaisuuden määritelmän antaminen on tosiaan mahdotonta, mutta niin on toisaalta melkeinpä minkä tahansa asian täydellinen määrittely.
”Kansallinen kulttuuri on sitä omaperäistä rikkautta, jonka kukin kansa puolestaan voi koko maailman monimuotoisuudelle lahjoittaa.”
Eihän kukaan esimerkiksi pysty määrittelemään sitäkään, millainen olisi “oikea ja puhdas” monikulttuurinen yhteiskunta, siis mitkä ominaisuudet ovat oikeanlaista monikulttuurisuutta ja milloin niitä on riittävästi, jotta yhteiskunta muuttuu monikulttuuriseksi. Aukottoman määritelmän puuttuminen ei siis vielä tarkoita, etteikö jotain asiaa olisi lainkaan olemassa.
Suomalaisuus – kuten muutkin kansalliset identiteetit – koostuu tietyistä omalaatuisista aineksista kuten kielestä, tapakulttuurista, luonnonoloista, taiteista, historiasta, myyteistä ja oikeuskäsityksistä. Niiden pohjalta syntyy kansallinen omaleimaisuus, joka kuitenkin jatkuvasti on vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Ja vastaavasti juuri kansallinen kulttuuri on sitä omaperäistä rikkautta, jonka kukin kansa puolestaan voi koko maailman monimuotoisuudelle lahjoittaa.
Mikä suomalaisuuden merkitys sitten on meille yksilötasolla? Siihen ei tietenkään voi kukaan vastata toisen ihmisen puolesta. Uskallan kuitenkin ehdottaa, että jokaiselle meistä suomalaisuudella on jonkinlainen merkitys. Muutamat harvat eivät ehkä arvosta suomalaisuuttaan, mutta silti edellä luetelluilla kansallisen identiteetin osasilla on varmasti jokaiseen jokin vaikutus.
Halusimme siis tai emme, suomalaisuus vaikuttaa meihin, koska se on osa minuuttamme. Kansallisen kulttuurinsa arvostaminen on siten osa tervettä itsetuntoa. Mutta entä jos kansallismielisyys saa fundamentalistisia piirteitä? Esimerkiksi europarlamentin puheissa kuulen jatkuvasti varoituksia nationalismin noususta, nurkkakuntaisesta itsekkyydestä ja suoranaisesta vihanlietsonnasta, jotka uhkaavat kansainvälistä harmoniaa.
Juuri vihassa ja ylimielisyydessä kulkee terveen ja pahansuovan kansallismielisyyden välinen raja, jota ei saa ylittää. Alkuperäisessä snellmanilaisessa kansallishengessä näillä kielteisillä tunteilla ei ollutkaan mitään sijaa, vaan kansallismielisyyden ytimessä oli epäitsekkyys.
Snellmanin ja Topeliuksen kaltaiset varhaiset nationalistit pitivät isänmaallisuutena sitä, että asettaa isänmaan ja lähimmäistensä edun oman etunsa edelle. ”Joka palvelee isänmaata, palvelee ihmiskuntaa”, kuului ajan iskulause, jota mm. Maamme-kirjassa vuosikymmeniä opetettiin. Ajatuksessa on vinha perä, sillä isänmaa ei ole abstraktio, vaan koostuu maasta ja kansasta, joita palvellessaan ihminen palvelee lähimmäisiään. Kansallishenki ja kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne ovat siten osa perustaa, jolle välittävä ja luottamuksellinen yhteiskunta voidaan rakentaa.
Suomalaisuudessa tai suomalaisessa kansallismielisyydessä ei koskaan ole esiintynyt laajamittaista vihaa tai ylimielisyyttä, joita suurmaissa on joskus kohdattu. Pikemminkin Suomessa on podettu heikkoa kansallista itsetuntoa kotimaasta, joka on etäinen ja tuntematon, ja joka pitkään oli myös perin köyhä. Jopa Maamme-laulun toisessa säkeistössä (yleensähän lauletaan vain 1. ja 11. säkeistö) sanotaan: ”On maamme köyhä, siksi jää”.
Sampo Terho
europarlamentaarikko (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.