Terrorismin rahoittamista suitsitaan uudella lailla

Hallitus suitsii terrorismin rahoittamista ja rahanpesua uudella lailla. Eduskunta käsitteli hallituksen esitystä tiistaina lähetekeskustelussa.

Laki pyrkii tehostamaan rahanpesurikosten ja terrorismin rahoittamisen estämistä ja paljastamista. Sen vuoksi lisätään omistajatietojen läpinäkyvyyttä.

– Harmaa talous ja talousrikokset ovat Suomessa huumausainerikosten lisäksi suurin rahanpesun esirikosryhmä, sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoi.

Rötösherrat kiinni

Laki panisi toimeen neljännen rahanpesudirektiivin ja korvaisi nykyisen rahanpesulain vuodelta 2008.

Jotta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen sujuisi tehokkaasti, täytyy samalla tiukennetaan valvovien viranomaisten valtuuksia. Hallitus esittää myös erityisen rahanpesun selvittelykeskuksen perustamista.

– Taustalla voi olla mitä tahansa rikollisuutta, ja rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat usein rajat ylittävää toimintaa, Risikko kertoi.

Uutta sääntelyä ovat riskiarvioiden laadintaan liittyvät velvoitteet, hallinnollisia seuraamuksia koskevat säännökset, tosiasiallisten edunsaajien rekisteröimiseen liittyvät velvoitteet sekä kotimaisten poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamisvelvollisuus.

Riskiarvio laadittava

Valtioneuvostolla, valvontaviranomaisilla, asianajajayhdistyksellä ja ilmoitusvelvollisilla yhteisöillä ja elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus laatia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella ainoastaan Finanssivalvonnalla on oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia.

Valvontaviranomaisten ja Suomen Asianajajaliiton toimivaltuuksiin ehdotetaan parannuksia ja kaikille valvontaviranomaisille ehdotetaan valtuuksia määrätä hallinnollisia seuraamuksia.

Suomessa on suurena puutteena pidetty sitä, että tietoa todellisista omistajista ja edunsaajista on saatu hankalasti. Jotta ilmoitusvelvolliset tahot tunnistaisivat asiakkaansa paremmin, aiotaan säätää yhteisöjen velvollisuudesta rekisteröidä henkilöt, joilla on merkittäviä omistusosuuksia tai joita muuten pidetään näiden tosiasiallisina edunsaajina. Samalla tiedot olisivat nopeammin viranomaisten saatavilla.

Resursseista kiinni

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen totesi kaiken riippuvan määrärahoista. Raatikainen johtaa eduskunnan harmaan talouden vastaista seurantaryhmää.

– Kysymyshän on loppujen lopuksi rahasta; paljonko pannaan poliisiin ja tutkintaan rahaa. Koskee myöskin suojelupoliisia. Mitä enemmän sinne sitä laitetaan, sitä enemmän saadaan voimaa.

– Tällä hetkellähän meillä on kuitenkin tämä suhdeluku eli poliisien määrä todella alakanttiin verrattuna mihin tahansa muuhun Euroopan maahan. Näin se vain menee ikävä kyllä, Raatikainen totesi.

Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.