Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on tehnyt näissä eurovaaleissa kovasti työtä oman ehdokkaansa Jussi Halla-ahon puolesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kiertänyt kenttää erityisesti maaseudulla, viimeksi Pohjois-Suomea, Lappia, Pohjois-Savoa ja Keski-Suomea. Viime viikonloppunakin hän oli Pielavedellä, eurovaaliehdokas Jussi Halla-ahon “juoksupoikana”.
– Valitettavan monet ovat vähän sitä mieltä, etteivät eurovaalit oikein kovasti jaksa kiinnostaa. Toisaalta ne, jotka ovat kiinnostuneita, ovat hyvin aktiivisesti liikkeellä, eli porukka on vähän kahtiajakautunut tässä suhteessa. Mutta eniten säpinää tuntuu olevan perussuomalaisten teltoilla, joten ainakin mielenkiintoa meikäläisten vaalikampanja on herättänyt, Hakkarainen kertoo.
Brysselin byrokraatit harmittavat maaseudulla
Maaseudulla ihmisiä harmittaa eniten se, miten paljon EU vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Ihmiset ovat todella pahoillaan siitä, miten Brysselin byrokraatit luulevat tietävänsä meidän asiamme paremmin kuin me itse ja säätävät meille lakeja, joita meidän on mahdotonta noudattaa.
– Maahanmuutto on toinen suuri kysymys. Niillä paikkakunnilla, joissa on pakolaisten vastaanottokeskus, ovat ihmiset todella vihaisia ja haluavat tietää, miten tästä kaaoksesta pääsee irti. Toisissa paikoissa ollaan huolestuneita siitä, että eihän tänne vain sellaista tule. Ihmiset näkevät uutisissa päivittäin maahanmuuttajien mellakoita Ruotsissa tai Ranskassa, eikä sellaista haluta omille nurkille. Samoin koetaan epäoikeudenmukaiseksi se, miksi suomalaiset eivät saa samanlaista sosiaaliturvaa kuin tänne muualta tulevat.
Nato-kysymys on myös nostanut päätään viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Mielipiteitä on monenlaisia, mutta suurin osa ihmisistä on vahvasti sitä mieltä, ettei Natoon missään tapauksessa pidä liittyä. Suomella on Venäjän kanssa pitkä yhteinen raja, joka tulee tässä asiassa ottaa huomioon.
Halla-aho puhuu kansan kieltä
Hakkarainen itse pitää Euroopan unionia valtavan byrokraattisena ja raskaana järjestelmänä, joka ei Suomen olosuhteisiin sovi. Pohjoisessa Suomessa on otettava huomioon esimerkiksi korkeammat lämmityskustannukset. Brysselissä sorvatut rikki- ja energiadirektiivit toimivat hyvin Keski-Euroopassa, mutta eivät Suomessa. Ja suomalaiset maksavat.
Hakkaraisen oma ehdokas on Jussi Halla-aho, koska Halla-ahon mielipiteet ovat niin selkeitä ja yksinkertaisesti ilmaistuja, että Hakkaraisen helppo on niihin yhtyä.
– En ole tavannut toista poliitikkoa, joka yhtä hyvin osaisi mielipiteensä ilmaista niin, että tavallinen kansakin sen ymmärtää. Halla-aho ei ole mikään luutunut poliitikko, joka voi olla tilanteesta riippuen vähän mitä mieltä vain, vaan rehellinen suomalainen mies. Jotka näissä vaaleissa jäävät nukkumaan, kumartavat ja antavat äänensä liittovaltiolle. Jos haluaa äänensä vaikuttavan, ainoa vaihtoehto on äänestää Jussi Halla-ahoa. Hän on ykkönen koko Euroopassa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
