LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Venäjän valtion omistama Promsvyazbank toimitti tietojen mukaan noin 2,5 miljardin dollarin arvosta käteistä Iraniin pakotteiden ohi. Asiantuntijat arvioivat käteiskuljetusten jatkuvan edelleen. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnilan mukaan tapaus kertoo tilanteen vakavuudesta ja siitä, että pakotteilla on ollut vaikutusta, kun epädemokraattiset valtiot joutuvat turvautumaan tällaisiin järjestelyihin.
Venäläinen Promsvyazbank kuljetti vuonna 2018 käteistä Iraniin. Raha toimitettiin fyysisinä setelinippuina Iranin keskuspankille. Vastaavanlaisia käteislähetyksiä saatetaan tehdä yhä, sillä Iranin islamistinen hallinto toimittaa Venäjälle Shahed-136-lennokkeja ja lyhyen kantaman ballistisia Fath-360-ohjuksia, joita Venäjä käyttää aloittamassaan Ukrainan hyökkäyssodassa.
Telegraphin mukaan ensimmäinen käteiskuljetus tehtiin 13. elokuuta 2018, vain viikko sen jälkeen kun Yhdysvallat asetti uusia pakotteita Teherania vastaan. Lähetys koostui noin 110 kilosta käteistä, arvoltaan 57,3 miljoonaa dollaria, ja sen arvioidaan kulkeneen junalla Astrahanin satamaan, sieltä laivalla Kaspianmeren yli Amirabadiin ja edelleen junalla Teheraniin.
Elokuun ja marraskuun 2018 välisenä aikana Venäjältä Iraniin kuljetettiin useissa erissä yhteensä noin 2,5 miljardin dollarin arvosta käteistä. Telegraphin julkaiseman aineiston mukaan yksittäiset siirrot vaihtelivat noin 57 miljoonasta dollarista yli 115 miljoonaan dollariin, ja rahaa vietiin kerrallaan jopa yli 200 kilon painoisina lasteina.
Telegraphin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan käteisen käyttö mahdollisti tuen pitämisen salassa tilanteessa, jossa molemmat maat olivat laajojen pakotteiden kohteena ja Iran oli suljettu kansainvälisistä maksujärjestelmistä. Maksujen epäillään liittyneen ase- ja sotilasteknologiahankintoihin tai tukeen Iranin islamistisen hallinnon vallankumouskaartille, Islamic Revolutionary Guard Corpsille (IRGC).
IRGC on syyllistynyt terroristisiin tekoihin sekä Iranissa että ulkomailla, mukaan lukien mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen, oppositiohahmojen murhat ja salamurhayritykset, aseellisten äärijärjestöjen tukeminen sekä iskujen ja sabotaasioperaatioiden organisointi Lähi-idässä ja Euroopassa.
IRGC on nyt EU:n virallisesti nimeämä terroristijärjestö, kun EU-maiden ulkoministerit päättivät lisätä sen EU:n terroristijärjestöjen listalle vastauksena Iranin hallinnon väkivaltaisiin sortotoimiin mielenosoittajia kohtaan. IRGC on ollut aiemmin terroristijärjestöksi luokiteltuna muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa.
Promsvyazbank on Venäjän valtion haltuunsa ottama pankki, joka toimii maan puolustus- ja sotateollisuuden keskeisenä rahoittajana ja jota on käytetty kansainvälisten pakotteiden kiertämiseen. Sitä pidetään eräänlaisena erityistehtäväpankkina, jonka kautta Venäjä hoitaa sellaisia maksuja, joihin tavalliset pankit eivät pakoteriskien vuoksi suostu. Pankki on sittemmin asetettu Britannian ja Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi, ja se on yhdistetty myös Kremliä tukeneisiin vaalivaikuttamiskampanjoihin.
Venäjän ja Iranin suhteet ovat sittemmin syventyneet Ukrainan sodan myötä, kun Iran on toimittanut Venäjälle drooneja ja ohjuksia. Useat asiantuntijat pitävät mahdollisena, että vastaavia käteissiirtoja tehdään edelleen, jopa aiempaa suuremmassa mittakaavassa.
Financial Timesin mukaan Promsvyazbank on viime vuosina osallistunut järjestelyihin, joissa on pyritty kiertämään länsimaisten rajoitusten vaikutuksia myös uusilla tavoilla, kuten laskemalla liikkeelle epävirallisia maksuvälineitä ja kytkemällä niitä kryptovaluuttapohjaisiin ratkaisuihin, jotta venäläisiä varoja voidaan siirtää kansainvälisesti pakotteista huolimatta.
Venäjän ja Iranin väitetyt käteiskuljetukset osoittavat, että pakotteita yritetään kiertää monin keinoin, mutta se ei tapahdu ilman merkittäviä kustannuksia, arvioi perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.
– Pakotteita voi kiertää, mutta niiden olemassaolo tekee siitä kallista. Yhdysvallat on viime päivinä ottanut haltuunsa useita Venäjän varjolaivastoon kuuluvia laivoja. Niiden hallussapito on myös hyvin kallista, ja ilmiö on laaja.
Junnila korostaa, että niin sanottu varjolaivasto on kansainvälisesti mittava kokonaisuus, jota käytetään pakotteiden kiertämiseen.
– TankerTruckersin mukaan kansainvälisesti varjolaivastoon kuuluu 1 468 alusta, joista 203 palvelee Venäjää ja 87 Irania. Vielä viime vuonna myös Kiina toi 1,8 miljoonaa barrelia päivässä öljyä Iranista, eli kauppa ei ole loppunut, vaan se on siirtynyt entistä hämärämpiin järjestelyihin. (Barreli eli tynnyri on noin 159 litraa.)
Hänen mukaansa Yhdysvallat on käyttänyt kovempia keinoja kuin Euroopan unioni on toistaiseksi ollut valmis käyttämään.
– Yhdysvallat on myös takavarikoinut alusten öljyn, mihin EU tuskin ryhtyy, mutta se voi lähiaikoina kieltää eurooppalaisten omistamien alusten käyttämisen. Tämä lopettaisi jopa 30 prosenttia alusten käytöstä kuljetuksiin, mikä olisi jo merkittävä isku tähän varjotalouteen.
Junnila nostaa esiin myös terrorisminvastaisen lainsäädännön mahdollisuudet puuttua Iranin toimintaan meriliikenteessä.
– Iranilaisten aluksia voisi takavarikoida esimerkiksi terrorismilakien perusteella, koska osalla on kytkös Islamic Revolutionary Guard Corpsiin eli IRGC:hen. Vaadin sen lisäämistä EU:n terroristiluetteloon alkuvuodesta ja olen tyytyväinen, että se on nyt toimeenpantu.
Junnilan mukaan siirtyminen käteiseen rahaan, varjopankkijärjestelmiin ja epävirallisiin maksukanaviin ei tarkoita, että pakotteet olisivat epäonnistuneet — pikemminkin se kertoo niiden vaikutuksesta.
– Rahanpesun yksi haasteista on ollut varojen liikkuminen digitaalisesti, usein pitkänä ketjuna ja hyvin lyhyen ajan sisällä. Käteisvarojen valvonta on huomattavasti helpompaa, ja sen voi tällä tavoin käytettynä rinnastaa huumekauppaan.
Hänen mukaansa fyysisen rahan käyttö valtioiden välisessä toiminnassa on merkki siitä, että normaaleja rahoituskanavia ei voida käyttää.
– Kun epädemokraattiset valtiot joutuvat turvautumaan tällaiseen, kertoo se tilanteen vakavuudesta ja siitä, että pakotteet myös osaltaan toimivat, koska on jouduttu käyttämään näinkin alkeellisia keinoja. Eihän se anna kovin vahvaa kuvaa Iranista valtiona tai sen kyvystä vastata geopoliittisiin haasteisiin.
Junnila arvioi, että tällaisella toiminnalla on myös suoria taloudellisia seurauksia lähtömaille.
– Jos Iranin harvat kumppanit joutuvat tekohengittämään sitä käteiskuriireina, samalla kasvaa inflaation ja muiden lieveilmiöiden riskitaso lähtömaassa. Tällainen varjotalous syö luottamusta koko rahoitusjärjestelmään.
Hän uskoo myös, että rahaliikenteessä mukana olevat toimijat eivät välttämättä välty seuraamuksilta.
– Eiköhän myös Promsvyazbankille tule seuraamuksia, kun näitä järjestelyjä aletaan purkaa tarkemmin auki. Tämä on kuitenkin kuin kissa ja hiiri -leikkiä, eli seuraamukset asetetaan jatkuvasti jälkijättöisesti.
LEHTIKUVA
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Iranissa pappishallintoa vastustavissa mielenosoituksissa on lääkärien raporttien mukaan saattanut kuolla yli 20 000 ihmistä. Suuri amerikkalainen laivasto-osasto on puolestaan matkalla Persianlahdelle. - Katsotaan mitä tapahtuu, sanoo presidentti Donald Trump.
Hirmuvalta näyttää jatkuvan Iranissa kansannousun tuhansista uhreista huolimatta. Verisen pappishallinnon kriitikko ja Lähi-Idän tuntija Bijab Rezai Jahromi on huomannut, että “Iranin vallankumouksessa ainoastaan perussuomalaiset on suomalaisista puolueista ja edustajista tukenut Iranin kansaa”.
Kriittisestä suurvaltaneuroosista kärsivä Venäjän johto yrittää maanisesti palauttaa maailmaan Neuvostoliiton aikaista löyhkäävää loistoa. Suomalaiset vastaanottavat Venäjän vaikutusyritykset kuitenkin heikosti. Ehkä olemme luontaisesti immuuneja venäläismieliselle viestinnälle, viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo arvioi.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
