

Tolppanen: Emme tarvitse työperäisiä maahanmuuttajia
Olin tällä viikolla EVA:n (Elinkeinoelämän valtuuskunta) seminaarissa Helsingissä. On sanottava, että varsin villejä ajatuksia heiteltiin. EVA:n mukaan maa tarvitsee vuosittain kaksinkertaisen määrän maahanmuuttajia, eli 34 000 uutta tulijaa vuodessa. Tämä siksi, että työikäisten määrä pysyisi ylhäällä.
EVA perustaa ajatuksensa siihen, että työllisten määrä on kasvanut 25 vuodessa vain kahdella tuhannella. EVA:n mukaan työllisiä ei ole saatavissa työttömistä, opiskelijoista, kotiäideistä tai eläkeläisistä.
Työttömistä EVA toteaa, että 100 000 eli kolmannes on hankalasti työllistettävissä. En tiedä, mistä EVA työttömien lukumäärän saa. Virallisen työvoimapoliittisen tilaston mukaan maassa on 360 000 työtöntä ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on 100 000 työtöntä työnhakijaa. Yhteensä siis 460 000, liki puoli miljoonaa työtöntä työnhakijaa. Miksi EVA ei halua työllistää näitä ihmisiä?
Tosiasia lienee, että kouluttamattomat ja alhaisesti koulutetut työperäiset maahanmuuttajat eivät hakeutuisi Suomeen, jos heillä olisi työtä kotimaassaan. Miksi EVA tykkää enemmän ulkomaalaisista työttömistä, kuin kotimaisista työttömistä? Onko syy se, että maahanmuuttajat eivät tunne suomalaisia pelisääntöjä ja heidät voi alipalkata töihin? Onko lopullisena tarkoituksena luoda Suomeen kaksi kastia: alle torihintojen työskentelevät matalapalkkaiset ja korkeasti koulutetut suomalaiset kovapalkkaiset? Jos näin on, siinäkin karahdetaan kiveen.
Viime vuonna yliopistoihin haki 90 000 opiskelijaa, opiskelupaikan sai vajaa kolmannes hakijoista. Samaan aikaan kun 35 000 jäi vaille yliopistollista opiskelupaikkaa, yliopistoihin hyväksyttiin 3 000 ulkomaalaista ilmaisopiskelijaa. Tämän tuoreempaa tilastoa en löytänyt. Tällä hetkellä heitä on yliopistoissa noin 17 000 ja saman verran ammattikorkeakouluissa. Suomalaiset antavat heille 300 miljoonan opiskelulahjan vuodessa.
Koska vain harvat suomalaisnuoret pääsevät yliopistoihimme, seuraa siitä vääjäämättä korkeasti koulutettujen puute. Se on jo nyt nähtävissä. Tarvitsemme kovan koulutuksen saaneita ihmisiä it-alalle, teknologiaan, yritysjohtoon, lääketieteeseen ja sosiaalialan maisterikoulutukseen. Tästä taas seuraa aikojen saatossa se, että korkeaa koulutusta vaativat työpaikat täyttyvät pikkuhiljaa ulkomaalaisista osaajista, koska omia ei ole.
Miten EVA kuvittelee suomalaisten elävän, jos koko ajan pyrimme korkeakouluttamaan ja palkkaamaan ulkomaalaisia avoimiin työpaikkoihin? Ja mitä tekevät alemman koulutuksen saaneet suomalaiset, jotka ovat joutuneet työttömäksi, jos tilalle haetaan työvoimaa ulkomailta? Voin vakuuttaa, että tämäkin työvoima jää työttömäksi, jos lama jatkuu ja työpaikat kaatuvat alta. Jo nyt Suomessa on 30 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa, joista meidän sosiaaliturvamme huolehtii.
Minun on pakko sanoa, etten ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Meillä on liki puoli miljoonaa eriasteisen koulutuksen saanutta työikäistä, työkykyistä ja työhaluista ihmistä työttömänä. Heidän toiveenaan on saada ammattiaan vastaavaa työtä, josta maksetaan käypä hinta, jolla elää.
Minun mielestäni heidät pitää työllistää ennen kuin maahan haalitaan uusia työllistettäviä ulkomailta.
Maria Tolppanen
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.