Kansanedustaja Maria Tolppasta kiinnosti, mitä nykyinen hallitus aikoo tehdä, että ajokortin määräaikainen menettäminen ei toisi kaksinkertaista sanktiota ammattiajajille, koska ammattiajajilta estyy työnteko ajokortin ”kuivumisen” ajan.
Menettely ammattiajajien liikennerikkomusten sakkorangaistuksista aiheutuvien ajokorttien määräaikaisen menettämisen suhteen on Suomessa jotakuinkin epätasa-arvoinen verrattuna henkilöihin, jotka työkseen eivät aja.
Käytännön esimerkkinä voi esille tuoda henkilön, joka työkseen ajaa rekkaa ja joka liikennerikkomusten takia saa yhden vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkorangaistusta; tämä henkilö menettää ajokorttinsa 1-3 kuukaudeksi. Edelleen, jos ei-ammattiajaja saa liikennerikkomuksista vastaavalla tavalla sakkorangaistuksia, on tuomio (ajokortin menettäminen määräajaksi) sama.
Kuitenkin, ajokortin määräaikaisen menettämisen merkitys ja seuraukset käytännössä ovat mainituissa tapauksissa aika erilaiset: siinä missä ei-ammattiajaja menettää mahdollisuuden kulkea mm. mahdolliset työmatkansa ajoneuvoa itse ajamalla, ammattiajaja menettää lisäksi mahdollisuuden tehdä itse työtään. Kaikki työkseen ajavat henkilöt ovat siten liikennerikkomusten sakkorangaistusten merkitysten ja erityisesti taloudellisten seurausten suhteen varsin eriarvoisessa asemassa muihin kansalaisiin nähden. Edellä mainittu siitäkin huolimatta, että ammattiajajien alttiuden liikennerikkomusten tekemiseen voitaneen katsoa olevan tavallista kansalaista alhaisempi.
Omassa vastauksessaan liikenneministeri Merja Kyllönen mm. mainitsi, että liikennesääntöjen ja -määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuva vaara liikenneturvallisuudelle on tekijästä riippumatta yhtä suuri. Ammattikuljettajien kohdalla vaaraa kuulemma lisää se, että he ovat kaiken aikaa mukana liikenteessä, minkä vuoksi ajokieltojen on ministeri Kyllösen mukaan kohdistuttava samalla tavalla myös ammattikuljettajiin.
Ajokielto onkin pääasiallinen ajo-oikeuteen kohdistuva seuraamus liikennerikoksista ja -rikkomuksista. Ajokiellon pituudessa otetaan minimiaikojen puitteissa huomioon vaikutukset, jotka toimenpiteellä on mm. henkilön toimeentuloon.
Ajokiellon sijaan on eräin ehdoin kuitenkin käytettävissä myös muita keinoja, jotka mahdollistavat ajon jatkamisen. Esimerkiksi rattijuopumukseen syyllistyneellä on mahdollisuus päästä Alko-lukolla valvottuun ajo-oikeuteen sitä menettämättä. Ajokiellon sijaan voidaan käyttää myös varoitusta.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
