TUUMAUSTUNTI | Millä tavalla kansainväliset pakolaissopimukset todella sitovat Suomea tai muita valtioita? Suomi noudattaa Geneven pakolaissopimusta samoin kuin Tanska, Australia ja Turkkikin, mutta siinä miten sitoumuksia sovelletaan, on maiden välillä suuria eroja. Mistä tulkintaerot johtuvat?
Osa EU-maista on ryhtynyt kansallisiin toimiin, osa on sitoutunut voimakkaasti yhteisiin toimenpiteisiin. Miten Suomen tulisi pakolaiskriisissä toimia?
Maahanmuuttopolitiikasta väitöskirjaa valmisteleva Riikka Purra tarkastelee Tuumaustunnilla kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja valtioiden toimintamahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Suomen Perusta -ajatuspajalle kirjoittamassaan raportissa Purra hahmottelee pakolaissopimusjärjestelmän tulevaisuutta sekä esittää ajatuksia siitä, miten Suomen tulisi toimia humanitaarisen maahanmuuton suhteen.
Purran “Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet imagon suojelusta rajojen suojeluun”-raportti julkaistaan Työmiehen tuumaustunnilla keskiviikkona 22.6. klo 10. Aihepiiriä kommentoimassa tuumaustunnilla myös kansanedustaja Leena Meri (ps.).
Lähetys on päättynyt. Jälkitallenne ohessa:
Tviitit tagilla #tuumaustunti
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa kaikista tämän mahdollisesti 1.1.2014 jälkeen tekemistä rikoksista, vaikka aiemmin vakuutti, ettei tulisi käyttämään armahdusoikeuttaan. Armahdus tapahtui vain 50 päivää ennen vallanvaihtoa. Tuleva presidentti Trump ei pysty kumoamaan sitä jälkikäteen.
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.
Lue lisää
Lue lisää
