Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen laskee, että Suomi voi sopeuttaa menoja 5,2 miljardia euroa ilman, että kansalaisten olennaisista eduista tarvitsee tinkiä. Turunen esitti laskelmia Helsingissä järjestämässään seminaarissa.

Julkisten alojen lomista
kahden miljardin säästö

Turunen valaisi perussuomalaisten vaaliohjelmaa: teollisuuden kilpailukyky ja yrittäjyys ovat etusijalla maan suunnan kääntämisessä, varsinkin vientiteollisuuden. Turunen sanoi, että strategisen vaaliohjelman n. kolmen miljardin sopeuttamisen lisäksi tehostamisen tarvetta löytyy myös julkiselta puolelta.

– Kahden miljardin euron säästö syntyy, jos julkisen sektorin toimintaa tehostetaan lyhentämällä lomat samalle tasolle kuin yksityisellä sektorilla. Henkilöstösäästöt voidaan toteuttaa eläköitymisen kautta, eikä irtisanomisia tarvita, Turunen arvioi.

Hän pohjasi arvionsa Suomen Yrittäjien laskelmiin.

– Perussuomalaiset leikkaisivat 3,2 miljardia pääasiassa niistä rahoista, jotka valuvat rajojemme yli. Jos tähän lisätään julkisen sektorin tehostaminen, saadaan yhteensä 5,2 miljardin säästöt niin, etteivät ne vähennä kansalaisten palveluja eikä aiheuta veronkorotuksia millään tavalla, Turunen vakuutti.

Yhteisöveron nosto
ei haittaa yrityksiä

Yhteisöveroa pitäisi nostaa 20 prosentista 22 prosenttiin. Turusen mukaan, joka on itse yrittäjä, tämä ei haittaa yrityksiä.

– Yrityksille ei ole tärkeää se, onko yhteisövero 20 vai 22 prosenttia. Pitää olla edellytykset tehdä sitä tulosta, että sitä sitten voidaan verottaa, Turunen linjasi.

Tuulivoimasektorista voidaan ottaa 150 miljoonaa neljässä vuodessa, jos uusia tariffisopimuksia ei tehdä. EU:n nettojäsenmaksu on nyt miljardi euroa ja samalla on äänivalta puolittunut. Tästä täytyy neuvotella ainakin 300 miljoonan jäsenmaksualennus Tanskan ja Britannian malliin.

Kehitysavusta 500 miljoonaa, maahanmuutosta 300 miljoonaa, ulkomaille menevistä sosiaalituista 50 miljoonaa, valtion tehottomista IT-kuluista 300 miljoonaa, tehottomista yritystuista 200 miljoonaa. Näistä tulee 3,2 miljardia ja julkisen sektorin tehostamisesta loput.

Kilpailukyky ylös

Kilpailukyvyn palauttaminen on etusijalla. Kilpailukyky täytyy palauttaa entiselle tasolleen. Se on nyt liki 25 prosenttia jäljessä niin Saksasta kuin Ruotsista. Ruotsi hyötyy siitä, ettei se ole eurossa, Saksa taas hyötyy eurosta. Jos eurosta ei haluta luopua, on käytettävissä vain sisäisen devalvaation keinot, Turunen huomautti.

– ”Joustavat” työmarkkinat ja sosiaaliturvan muutokset ovat sisäisen devalvaation työkaluja. Nämä ovat kansaa kurjistavia keinoja. Teollisuuden kilpailukyky pitää palauttaa leikkaamalla ympäristömaksuja ja –veroja. Teollisuudelle on taattava edullinen energia ja vähennettävä logistiikkakustannuksia. Työllisyyden kasvu on olennainen tekijä myös valtiontalouden kuntoon saamisessa, koska työttömyyden kasvaminen yhdellä prosenttiyksiköllä maksaa miljardi euroa.

Seminaariin osallistuivat Turusen lisäksi Eero Lehti (kok) Antti Kaikkonen (kesk.) ja Jari Myllykoski (vas.).

Tärkeänä keinona parantaa yritysten kilpailukykyä Turunen pitää alvittoman toiminnan alarajan reilua nostoa sekä Viron veromallia, jossa yritystä verotetaan vasta sitten, kun yritys ottaa voittoa yrityksestä ulos.

– Tämä mahdollistaa sen, että yritys voi rahoittaa hankkeitaan omalla rahalla, kun verotus tapahtuu vasta voittojen noston yhteydessä. Yritysten kasvu estyy velkarahan heikon saatavuuden vuoksi, Turunen korosti.

Perustulokokeilu ja
veroton eka työntekijä?

Seminaarissa heiteltiin ajatuksia puolesta toiseen ja välillä väiteltiinkin. Pitkään keskusteltiin työelämän kiistanalaisesta ilmiöstä: nollasopimuksista, joissa työntekijöille ei taata välttämättä yhtään viikoittaista työtuntia. Samaan aikaan kaikki pitivät älyttömänä sitä, että työntekijä ei voi välttämättä ottaa vastaan työtä monenlaisten tuloloukkujen takia.

Lääkkeeksi esitettiin monia keinoja: Kaikkonen esitti vaikkapa alueelliseen kokeiluun kansalaispalkaksi tai perustuloksi sanottavaa järjestelmää, jossa tietyn perustulon jälkeen voi tehdä myös lyhytaikaista työtä ilman, että menettäisi tukiaan. Myllykoski korosti, että nämä loukut voitaisiin kyllä poistaa haluttaessa jo nykyiselläkin lainsäädännöllä nopeasti, jos vain tosissaan yritetään.

Byrokratian esteet olennaisia

Lehti epäili, kuinka järjestelmä oikein toimisi, 700-850 euron tuki ei vielä takaisi elämistä, tulisiko taas jokin tarvehankinta. Turunen totesi, että byrokratian pitäisi vähentyä.

– Byrokratian esteet pitää poistaa. Kyllä savonlinnalainen nosturikuski haluaisi ottaa vastaan lyhyenkin työsuhteen, ellei se aiheuttaisi puolentoista kuukauden katkosta työttömyysturvan maksatukseen, Turunen totesi.

Hän kehui samalla Myllykosken esitystä, että yritykselle annettaisiin ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamisesta 100 prosentin verovähennysoikeus ensimmäiseksi vuodeksi ja 50 prosentin alennus toiseksi vuodeksi. Myllykosken mukaan tämä voitaisiin tehdä kustannusneutraalisti.

– Tällaisia esityksiä tarvitaan. Meidän täytyy myös lopettaa se linja, että EU-sääntelyn lisäksi lisätään Suomi-lisä.

Hän liitti sääntelyn myös perussuomalaisten yhteen vaaliteesiin: ”älä kiusaa”.

– Koulu- ja työpaikkakiusaamisen lisäksi esiintyy myös viranomaisten aiheuttamaa kiusaamista: Suomessa esiintyy paljon sääntelyä ja valvontaa, joka mielletään varsinkin yrityksissä kiusaamiseksi.

Öljyrahat mieluummin
kotimaiseen energiaan

Seminaarissa kysyttiin, mitä puolueet aikovat tehdä energiapolitiikalle ja Suomen suurelle tuontiriippuvuudelle? Turunen kertoi perussuomalaisten linjasta, joka voi viedä täyteen omavaraisuuteen vuoteen 2050 mennessä.

– Energiakauppataseemme on yli seitsemän miljardia miinuksella. Se on olennainen asia, sillä otamme nyt velkaa ulkomailta samanlaisella summalla, Turunen muistutti.

Hän kertoi, kuinka Suomi voi siirtää tuon seitsemän miljardia kiertämään kotimaisessa energiasektorissa. Se sisältää myös turpeen, joka on Suomelle kuin öljy norjalaisille.

– On järjetöntä, jos emme pidä turvetta energiapaletissamme. Paletti käsittää myös ydinvoiman, jota ilman emme voi täyttää ilmastotavoitteitamme.

VELI-PEKKA LESKELÄ