

Työ- ja oikeusministeri Lindström: Tiedän, miltä tuntuu jäädä työttömäksi
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström tuntee duunarin ja työttömän arjen. Entisenä paperityöläisenä hän menetti työpaikkansa, kun UPM sulki Voikkaan paperitehtaan. Sen jälkeen miehellä oli edessä työttömyyttä ja kouluttautuminen uuteen ammattiin.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström valmistui kemian laborantiksi kun hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2011.
– Minulla on kovia kokemuksia työelämästä, niin kuin liian monella muulla suomalaisella. Uskon, että omat kokemukset kuitenkin auttavat vaativassa pestissä, jossa on vielä paljon opeteltavaa, Lindström kertoo.
Viime vaalikaudella Lindström toimi eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä ympäristövaliokunnassa. Lisäksi toiselle kansanedustajakaudelle tänä keväänä valittu Lindström johti runsaan vuoden perussuomalaisten eduskuntaryhmää ennen ministerin tehtävää.
Voi kutsua Jarpaksi myös jatkossa
Kouvolan Kuusankoskella asuva Lindström täyttää tänä kesänä 50 vuotta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja chihuahuauros Onni. Kymen vaalipiirin äänikuningas, kansanedustaja ja ministeri meinaa pitää jalat tukevasti maassa.
– Minut tunnetaan lempinimellä Jarppa ja minua voi tulla edelleen puhuttelemaan sillä nimellä, Lindström sanoo.
Perussuomalaisuudessa Lindströmiä viehättää puolueen arvomaailma ja siinä esimerkiksi EU-kriittisyys. Lisäksi hän kokee perussuomalaiset ihmisläheiseksi puolueeksi, joka puhuu asioista ymmärrettävästi.
Työn tekeminen ja teettäminen kunniaan
Työ- ja oikeusministerin työlistalla on paljon asioita, joita pitää korjata. Listan keskiössä ovat hallitusohjelman kärkihankkeet.
– Työvoima- ja elinkeinopolitiikan pitää olla sellaista, jotta ne tukevat uusien työpaikkojen syntymistä. Esimerkiksi yritysten perustamiseen liittyvää byrokratiaa on kevennettävä ja työn vastaanottamiseen liittyviä kannustinloukkuja korjattava. Tämä on kokonaisuus, jossa pitää korjata monta juttua yhtä aikaa, Lindström kertoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu esimerkiksi sosiaali- ja työttömyysturvan uudistaminen siten, että se kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen ja lyhentää työttömyysjaksoja. Lisäksi työvoimahallinnon toimintaa tehostetaan, jotta se tukee työllistymistä mahdollisimman hyvin.
– Viime vaalikaudella tehtiin 300 euron suojaosa. Nyt tarvitaan vastaavia ratkaisuja. Työtä pitää kannattaa ottaa aina vastaan, vaikka yhden päivän viikossa. Tässä korostan, että sen täytyy toteutua siten, että ihminen ei häviä siinä, joku maksu ei keskeydy tai byrokratia ei lähde alusta, jolloin rahan saanti venyy viikkojen tai kuukausien päähän. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on iso savotta, Lindström myöntää.
Palkkatuki otetaan tarkasteluun
Lindströmin mukaan myös työvoimahallinnon säädöksien tulkintaa yhdenmukaistetaan, joka on yksi työttömien toivoma korjaus. Tästä on esimerkkinä viime vaalikaudella tehty palkkatukiuudistus, joka on Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön eli (TVY) mielestä epäonnistunut. Palkkatuen piiriin pääsi ennen uudistusta 500 päivän jälkeen, mutta nyt vasta yli 800 päivän jälkeen.
– Olen seurannut palkkatukiuudistusta ja sen vaikutuksia. Uudistuksen ajatus on hyvä, mutta kun olen näitä kokemuksia kuullut ja lukenut, niin kaikki ei ole mennyt siinä puikkoihin. Minun täytyy selvittää mikä siinä kiikastaa ennen kuin mitään lakia tms. aletaan sorvaamaan, Lindström sanoo.
Työ- ja oikeusministeri kuuntelee ja arvostaa työttömien mielipiteitä.
– Olen aina antanut heille suun vuoron ja arvostan heidän mielipidettään. Tein yhteistyötä jo entisen TVY:n puheenjohtajan kanssa ja samoin uuden puheenjohtaja Jukka Haapakosken kanssa. Aikomukseni on tavata hänet kun aikataulut saadaan sopimaan. Kuuntelen herkällä korvalla millaisia kokemuksia ja korjausehdotuksia työttömiltä tulee, Lindström vakuuttaa.
Oikeuslaitoksen ruuhkiin haetaan helpotusta
Oikeuslaitos on paininut Suomessa niukkojen resurssien kanssa ja suuren juttumäärän paineessa. Lindströmin mukaan oikeusprosesseja on tarkoitus nopeuttaa ja mahdollistaa tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin.
– Lisää resursseja ei voi kukaan luvata tässä taloustilanteessa. Pitää kartoittaa miten asioita voidaan tehdä esimerkiksi kevennetyllä menettelyllä, jotta asioiden käsittely ei ruuhkaantuisi tuomioistumissa. Siinä pitää olla erittäin tarkka eli milloin esimerkiksi poliisi voi toimia ja samaan aikaan kansalaisten oikeusturva säilyy. Nämä ovat vaikeita asioita, mutta niitä mietitään, Lindström kertoo.
Lindströmin mukaan rangaistusten pitää olla sellaisia, että ne vastaavat yleistä oikeustajua. Tuomioistuinten työtaakkaa aiotaan keventää siirtämällä riidattomat asiat pois tuomioistuimista sekä kehitetään tuomioistuinprosessien ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä. Oikeus- ja työministeriä odottavat työntäyteiset ajat.
– Kukaan ei ole aikaisemmin tehnyt tämmöistä yhdistelmää. Sanon niin kuin suomalainen urheilija: parhaani teen ja katson mihin se riittää.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää