

Asiakas menossa Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon. Kuvituskuvaa.
Työvoimapulan ennustajista on ylitarjontaa, mutta karu fakta on, että erikoislääkäreiden sijaan Suomeen maahanmuuttaa puutteellisesti koulutettua väkeä
Taloustoimittaja Ilmari Tarkkonen kirjoittaa työvoimapulasta, jota on ennustettu Suomeen tulevaksi puolen vuosisadan ajan.
Vakava huoli työvoiman loppumisesta esitettiin jo Kalevi Sorsan ollessa pääministerinä 1970-luvulla. Välittömästi uhkaava työvoimapula on vaaninut nurkan takana kaikki nämä vuodet Kalevi Sorsan pääministeriajoista lukien. Kun suuret ikäluokat olivat eläköitymässä, niin pidettiin jo aivan selviönä, että työvoima loppuu – ei loppunut. Eikä ole loppunut myöhemminkään. Sen sijaan työttömyys kukoistaa. Meillä on lähes ennätystyöttömyys, joka on voimakkaasti lisääntynyt viimeisen vuoden kuluessa. Huoli työvoiman loppumisesta on jostain syystä kuitenkin huikeaa.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä 327 100 työtöntä työnhakijaa. Työttöminä ja työhaluisina on korkeasti koulutettuja sekä luonnontieteellisen tai vaihtoehtoisesti humanistisen koulutuksen saaneita ihmisiä, joilla on kyky ilmaista itseään virheettömällä suomen kielellä ja joista moni lisäksi hallitsee ruotsin ja englannin kielen. Työttöminä on myös toisen asteen koulutuksen saaneita henkilöitä sekä henkilöitä, joilta puuttuu toisen asteen koulutus. Tuohon joukkoon mahtuu paljon motivoituneita työhaluisia ihmisiä.
Puhutaan työvoiman kohtaanto-ongelmasta. Väitetään, että nykyisestä työvoimareservistä ei löydy tarpeita vastaavaa työvoimaa, eikä sitä ole työvoimareservistä kohtuudella koulutettavissa. Tällaisen väitteen esittäjän tulisi olla hyvin täsmällinen esittämissään väitteissä ja konkretisoida millaisen osaamisprofiilin henkilön hän sitoutuu tai joku hänen tiedossaan oleva yksilöity työnantaja sitoutuu palkkaamaan ja millaisin ehdoin. Näin meneteltäessä ongelmaan olisi mahdollista käydä käsiksi.
Akateemiset työvoimapula-ammatit
Suomen ammattibarometrista on luettavissa millaisista osaajista on pulaa. Tarkastellaan 15 yleisintä työvoimapula-ammattia. Aloitetaan tarkastelu pula-ammateista, joihin koulutus on kaikista pisin. Tällaisia ammatteja ovat listalla yleislääkäri, erikoislääkäri, hammaslääkäri, psykologi, puheterapeutti, erityisopettaja, sosiaalityön erityisasiantuntija, lastentarhan opettaja ja sairaanhoitaja. Pelkästään kielitaitovaatimusten vuoksi lienee aika selvää, että nopeita ratkaisuja ei tähän kysymykseen ole saatavissa Suomen rajojen ulkopuolelta.
Jos Suomeen halutaan pysyvästi asumaan eurooppalaisen yliopistotasoisen koulutuksen saaneita erityisosaajia, niin on syytä pysähtyä pohtimaan millä ehdoin on realistista löytää maailmalta tällaisia henkilöitä. Esimerkkinä voitaisiin ajatella ranskalaista tietotekniikan osaajaa, jonka suku ja muut sidosryhmät ovat Ranskassa hänen omalla kieli- ja kulttuurialueellaan. Käytännössä realismia on, että tuollainen henkilö voi muuttaa suomeen avioliiton kautta tai sitten hän voi tulla johonkin määräaikaiseen projektiin, joka sattuu sopimaan hänen elämäntilanteeseensa. Tällaisten maahanmuuttajien houkutteleminen kymmenin tuhansin Suomeen pysyvästi asumaan on kuitenkin epärealistinen ajatus, vaikka tällaisille maahanmuuttajille annettaisiin elinikäinen verovapaus. Tosin maahanmuuttajien erivapaudetkin ovat suomalaisia syrjiviä etuuksia. Jos taas halutaan rekrytoida kehitysmaiden muutamat harvat länsimaisen tasoisen yliopistokoulutuksen saaneet erityisosaajat, niin voidaan kysyä kuinka eettistä tällainen toiminta on. Ja vaikka päätettäisiin toimia tuolla tavoin epäeettisesti, niin suuressa mittakaavassa ei ratkaisua tähän ongelmana ole kehittyvistä maista löydettävissä.
Toisen asteen työvoimapula-ammatit
Toisen asteen koulutuksen edellyttäviä pula-ammatteja top 15 listalla, ovat lähihoitaja, kattoasentaja, suuhygienisti, puhelinkeskuksen myyjä, maansiirtokoneen kuljettaja ja asiakaspalvelukeskuksen myyjä. Nämä tehtävät ovat sellaisia, että niissä on mahdollista aloittaa työskentely suhteellisen lyhyen korkeintaan muutaman vuoden koulutuksen jälkeen, jos taustalla on toisen asteen suomalainen koulutus. Onko todella niin, että 327 100 työttömän joukosta ei löydy sellaisia henkilöitä, jotka eivät suoriutuisi näistä tehtävistä joko heti tai kohtuullisen muuntokoulutusjakson jälkeen? Eikö tämä reservi olisi syytä aina ensin käydä läpi ennen kuin ryhdytään hakemaan ratkaisua maahanmuutosta. Voiko todella olla niin, että tällaiset toimet on järkevämpää täyttää kielitaidottomalla henkilöllä, jonka ammattitutkintotodistusta työnantaja ei osaisi edes lukea, jos sellaista ylipäätänsä kysytään tai on olemassa.
Perusasteen työvoimapula-ammatit
Top 15 listalta ei löydy sellaisia ammattinimikkeitä, joihin ei edellytettäisi vähintään toisen asteen koulutusta. Tarkasteltaessa millaisia työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen saapuu, niin havaitaan, että valtaosin top 10 vuonna 2020 myönnetyt työntekijän oleskeluluvat kohdistuivat sellaisille ammattinimikkeille, joiden harjoittajilla ei useinkaan edellytetä edes toisen asteen tutkinnon suorittamista. Top 10 myönnetyt työntekijän oleskeluluvat olivat toimisto- ja laitossiivoojat, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, kasvihuoneviljelijät ja työntekijät, avustavat hoitotyöntekijät, ajoneuvojen kuljettajat, rappaajat, rakennusmaalarit ja betoniraudoittajat. Jos nyt olisi välitön tarve saada em. ryhmään kuuluva työntekijä vakituiseen työsuhteeseen ja valmiutena olisi maksaa sellaista palkkaa, jolla Suomessa tulee toimeen, niin onko todella niin, että tekijää ei löydy 327 100 työttömän joukosta.
Kohtaanto-ongelma on maahanmuuton rakenteessa
Jos ulkomailta tulee Suomeen työntekijä, vaikka työttömien joukosta olisi kohtuudella koulutettavissa henkilö tarvittavaan tehtävään, niin syntyy tilanne, jossa meillä on kahden henkilön kulut, mutta vain yhden henkilön työpanos. Tällainen toiminta ei paranna meidän huoltosuhdetta.
Jos epämääräiset pelottelut työvoiman loppumisesta eivät ole realisoituneet 50 vuodessa, niin pelottelun uskottavuus alkaa olla vaarassa. Toki työvoiman tarve-ennustetta tulee ylläpitää ja koulutuspaikat suunnitella sen mukaisesti. On esimerkiksi tiedossa, että tekninen kehitys ja yhteiskunnan monimutkaisemmaksi muuttuminen lisäävät jatkuvasti osaamistason tarvetta ja vähentävät kouluttamattoman tai vähemmän koulusta saaneen työvoiman kysyntää. Jos yhteiskunta epäonnistuu työvoiman tarvearvioissaan, niin on yhteiskunnan velvollisuus kantaa vastuuta omista epäonnistumisistaan ja pyrkiä oikaisemaan tilanne esimerkiksi lisäkoulutuksella.
On huomioitavissa myös kulttuurilliset asenteet. Jos tulija on kulttuurillisesti oppositioasemassa länsimaiseen kulttuuriin nähden, niin sillä varmasti on vaikutuksia sopeutumiseen, mutta tätä asiaa ei päätöksenteossa haluta myöntää. Ihmisen sopeutumisella taas on vaikutuksia sekä tulijalle itselleen että ympäröivälle yhteisölle ja nämä vaikutukset ovat myös taloudellisia.
Näyttää siltä, että varsinainen työvoiman kohtaanto-ongelma ei ole Suomen sisällä, vaan vaikuttaakin olevan siinä millaista väkeä Suomeen tulee ja millaista väkeä suomeen tarvittaisiin. Jos oikeasti oltaisiin huolestuneita työvoiman riittävyydestä pitkällä aikavälillä, niin ratkaisu voisi olla esimerkiksi ansiotulon verotuksen lasku ja perheverotukseen siirtyminen. Syntyvyyden nousun kautta saadaan huoltosuhde korjattua kestävällä tavalla.
ILMARI TARKKONEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ay-liikkeelle rahaa tahkoava Kojamo hehkuttaa: Maahanmuutto mahdollistaa vuokrien korotukset
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Yritys rajoittaa maahanmuuttoa ajautui Saksassa historialliseen kaaokseen – Antifa miehitti kristillisdemokraattien toimiston, demarit varoittavat oikeistoa “helvetin porttien avaamisesta”
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Valtaako teksasilainen ilmastopolitiikka alaa myös Euroopassa? – Yhdysvaltojen asiantuntijat Markku Ruotsila ja Risto E.J. Penttilä pohtivat Trumpin kauden vaikutuksia maailmalle
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.

Sanna Marinin rekrynnyt Tony Blair möhli maahanmuutolla Britannian sekaisin, vaatii nyt lisää digitaalista kyttäämistä ja kasvojentunnistuskameroita ratkaisuna vasemmiston itse luomaan kaaokseen
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Some repesi riemuun koraaninpolttajan kuoleman jälkeen – ”Tilanne ei ole enää viranomaisten hallinnassa”
Koraanin polttajan murha on herättänyt mielipiteiden ristiaallokon kautta maailman. Tilanne Ruotsissa ei pommien räjähdellessä ole enää viranomaisten hallinnassa. Esiin on noussut epäilyjä siitä, että kansankodissa on tahoja, joilla on omat lakinsa.

Maahanmuuttajien työttömyys rasittaa Suomen kuntien taloutta – Närpiön työttömistä yli 65 % ulkomaalaistaustaisia
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää