Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa on kevään mittaan riidelty vanhusten oikeudesta saada hoitoa ja hoivaa omalla äidinkielellään. Ruotsidemokraatit ovat tehneet aloitteen hoitoalan kielitaitovaatimuksesta ja nyt kyse on myös työntekijöiden palkankorotuksista.

Göteborgs Tidning julkaisi toukokuun puolivälissä reportaasin vanhusten arjesta miljoonakaupungissa. Jutussa kerrottu 81-vuotiaan Gert Larssonin tarina sai monen silmät avautumaan ja näkemään vanhusten arjen. Millaista elämä on silloin, jos itse on täysin riippuvainen muista ihmisistä.

Kun alati vaihtuvat hoitajat ja iäkäs ihminen eivät kielimuurin takia ymmärrä toisiaan syntyy ongelma, jonka mittakaavassa ei ole äärtä eikä määrää. Siinä eivät auta hyvä tahto tai vaihteleva ammattitaito, jos kumpikaan ei ole tietoinen siitä, missä nyt mennään. Seurauksena on vanhuksen epätoivo ja ahdistus niinä elämän vuosina, kun kaikki muutenkin voi olla hankalaa.

”Kielitaito on elintärkeää hoitoalalla”

Kuntatyöntekijöiden ammattiliitto kartoitti tilanteen ja tuloksista tuli kristallin kirkkaasti ilmi, että hoitoalalla työskentelevillä on usein hälyttäviä vaikeuksia tulla toimeen maan valtakielellä.

Liiton mukaan kyseessä on vakava vika järjestelmässä. ”Viestintäkyky ja kielitaito ovat elintärkeitä työkaluja hoitoalalla”, selvityksessä painotetaan. Kyseessä ei siis ole ylhäältä byrokraattisesti johdettu erityyppisen työvoiman sijoittelukysymys.

GT:n pääkirjoituksessa asiaan puututaan toteamalla, että maassa yleisimmin puhutun kielen taito pitäisi olla hoitoalalla itsestäänselvyys.

– Kyynisesti matalalle asetetut vaatimukset ovat todella loukkaavia. Ymmärrettävästi kyse on siitä, että vanhusten hoito on pitkään ollut yhteiskunnallisesti vähempiarvoista ja korona-aikana tämä on edelleen korostunut, arvioi pääkirjoitustoimittaja Håkan Boström.

Ruotsidemokraatit vaativat muutosta

Göteborgin ruotsidemokraatit tekivät viime vuonna valtuustoaloitteen, jonka mukaan hoitoalalle pitää asettaa vaatimus riittävästä kielitaidosta. Vasemmisto ja vihreät yhdessä oikeiston allianssipuolueiden kanssa äänestivät ehdotuksen nurin.

Kieliriita on jatkunut kevään mittaan uusin ehdotuksin ja äänestyksin lautakunnissa. Kaikki tahot myöntävät perusongelman eli epäpätevän työvoiman käyttämisen, kun ammattitaitoisia perushoitajia ei vain ole kasvavaan kysyntään nähden riittävästi.

Ruotsidemokraattien mukaan kyse on puhtaasti siitä, että kuntien on taattava hoitoalalle työskenteleville riittävä korvaus heidän arvokkaasta työstään. Tällöin puhutaan hoitajien palkankorotuksista ja niihin on kunnissa oltava varaa.

SUOMEN UUTISET